- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Testamentilla perittävä ilmaisee viimeisen tahtonsa siitä, että hänen perintönsä tullaan jakamaan toisella tavalla kuin se muuten lain mukaan jaettaisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että testamentin olemassaolo saattaa luoda jännitteitä perittävän lainmukaisten perillisten ja testamentilla määrättyjen perillisten eli testamentinsaajien välille. Testamentti loukkaa yleensä perillisten oikeutta perintöön, minkä vuoksi perillisillä on oikeus ottaa kantaa testamenttiin ja sen sisältöön. Tämän oikeuden toteutumiseksi on testamentinsaajan annettava perillisille testamentti tiedoksi. Ilman tiedoksiantoa testamenttia ei voi panna täytäntöön.
Kenen vastuulla tiedoksianto on?
Toisinaan testamentinsaajalle saattaa tulla yllätyksenä, ettei tiedoksianto olekaan lakimääräisten perillisten vastuulla. Tiedoksianto on juuri testamentinsaajan itsensä vastuulla, koska hänen etujensa kannalta oleellista on tietää, saako testamentti hyväksynnän perillisiltä vai aikovatko he käyttää kanneoikeuttaan testamentin moittimiseen. Tiedoksiannon toisena tarkoituksena on tuoda ilmi se, aikooko testamentinsaaja ottaa testamentin vastaan. Jos testamentinsaajia on useita, on jokaisen heistä ilmaistava tahtonsa vastaanottaa testamentti. Riittää kuitenkin, että vain yksi testamentinsaaja varmistaa tiedoksiannon toimittamisen perillisille.
Tiedoksiannolla on myös tärkeä merkitys perillisten kanneoikeuden määräytymisen kannalta. Tiedoksiannon jälkeen perilliset voivat halutessaan riitauttaa testamentin omalta osaltaan nostamalla moitekanteen tuomioistuimessa. Kanteen nostamiseen varattu määräaika on 6 kuukautta ja jos kannetta ei tuon ajan kuluessa nosteta, testamentti saa lainvoiman ja se voidaan panna täytäntöön. Kanneoikeuden määräaika alkaa tiedoksiannosta, joten testamentinsaajan kannalta on tärkeää tietää, milloin testamentin saa panna täytäntöön, jos perilliset päättävät pysyä passiivisina testamentin suhteen.
Testamentinsaajan Aktiiviset toimet ovat oleellisia testamentin tiedoksiannon suhteen. Vaikka perillinen tietäisikin testamentin sisällön, ei moiteaika ala kulua ennen kuin testamentti on nimenomaisesti annettu perilliselle tiedoksi. Tämän takia tiedoksianto on aina tehtävä, vaikka testamentti olisikin perilliselle jo tuttu. Poikkeukseksi voidaan lukea sellaiset perilliset, jotka ovat hyväksyneet testamentin jo ennen perittävän kuolemaa – heille testamentin tiedoksiantoa ei tarvitse toimittaa, koska he ovat jo aiemmin sitoutuneet noudattamaan testamenttia, eikä heillä ole oikeutta moitekanteen nostamiseen.
Kenelle tiedoksianto toimitetaan?
Tiedoksianto tulee toimittaa jokaiselle perilliselle. Ensimmäisenä lain mukaisessa perimisjärjestyksessä ovat vainajan rintaperilliset eli lapset ja lapsenlapset. Jos perittävällä ei ole lapsia, toimitetaan tiedoksianto hänen eloon jääneelle puolisolleen. Joskus puoliso voi menehtyä ennen kuin tiedoksianto saadaan toimitettua hänelle – tällaisessa tapauksessa tiedoksianto toimitetaan puolestaan eteenpäin tämän perillisille.
Edellisten lisäksi tai sijaan tiedoksianto voidaan toimittaa perittävän toissijaisille perillisille, kuten esimerkiksi hänen vanhemmilleen, sisaruksilleen tai sisarusten lapsille. Vaikka vainajalla ei olisi lainkaan perillisiä, ei tiedoksiantoa voi jättää toimittamatta. Viimeinen taho, jolle tiedoksianto on toimitettava, jos muita perillisiä ei ole, on valtionkonttori. Asia voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta asiansa tunteva lakimies osaa auttaa selvittämään, kenelle tiedoksianto kuuluu toimittaa.
Jos perillinen on ikänsä tai muun syyn vuoksi oikeustoimikelvoton, on tiedoksianto toimitettava hänen edunvalvojalleen. Edunvalvoja voi olla esimerkiksi perillisen vanhempi tai hänelle erikseen määrätty edunvalvoja.
Tiedoksiannon toimittaminen ja todistaminen
Tiedoksiannon tulee tapahtua todisteellisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedoksianto on toimitettava perillisille kirjallisesti ja niin, että jälkeenpäin voidaan tarvittaessa todistaa sekä tiedoksiannon toimittaminen että päivämäärä, jona tiedoksianto tapahtui. Tiedoksiannon todistamisessa voidaan käyttää todistajia. Tällaisessa tilanteessa kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoittavat tiedoksiantolomakkeen yhtäaikaisesti perillisen kanssa. Tämän lisäksi tiedoksiannon yhteydessä on annettava perillisille jäljennös testamentista.
Tiedoksianto voidaan toimittaa esimerkiksi kirjeitse oikealle henkilölle. Jos näin toimitaan, on kirjeeseen liitettävä myös asiakirja, jonka perillinen allekirjoittaa ja palauttaa todisteeksi siitä, että hän on saanut testamentista tiedon ja ottanut siitä selvää. Myös testamentin jäljennöksen olisi löydyttävä kirjekuoresta.
Testamentin tiedoksianto voidaan toimittaa myös perunkirjoituksen yhteydessä, mutta tällöin on tärkeää muistaa, että pelkkä testamentin sisällöstä ilmoittaminen ei riitä täyttämään tiedoksiannon toimittamista koskevia vaatimuksia. Jos testamentin tiedoksianto toimitetaan perillisille perunkirjoituksen yhteydessä, on testamentinsaajan toimittava seuraavalla tavalla. Testamentti on esiteltävä ja luettava ääneen perillisille. Nämä toimet on myös kirjattava perunkirjaan, minkä jälkeen perillinen allekirjoittaa tiedoksiannon. Myös perunkirjoituksen yhteydessä perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.
Perunkirjoitustilaisuudessa on yleensä paikalla kaikki perilliset, joten tiedoksiannon toimittaminen on helpompaa kuin tiedoksiantoa koskevien kirjeiden lähetteleminen ympäri maailmaa. Tiedoksianto kun tulee joka tapauksessa toimittaa erikseen jokaiselle perilliselle. Jos joku perillisistä ei ole perunkirjoituksissa paikalla, tulee hänelle silti toimittaa tiedoksianto todistettavalla tavalla.
Miten toimitaan, jos perillinen välttelee tiedoksiantoa?
Perilliset voivat syystä tai toisesta olla testamentinsaajan saavuttamattomissa. He saattavat esimerkiksi asua ulkomailla tai jostain syystä pakoilla testamentin tiedoksiantoa. Tällaisessa tilanteessa testamentinsaaja voi käyttää haastemiestä tiedoksiannon toimittamisessa.
Haastemiehen tehtävä on toimittaa tiedoksianto todistettavasti perilliselle. Haastemiehellä on monia keinoja varmistaa se, että tiedoksianto saadaan toimitettua asianomaiselle. Hän voi lähestyä perillistä postitse, puhelimitse tai jopa henkilökohtaisesti.
Haastemiehen käyttämisessä on se etu, että haastemiehellä on lain mukaan oikeus saada tiedoksiannon kohteena olevan henkilön yhteystiedot tiedoksiannon suorittamiseksi. Edes salassapitosäännökset eivät ole esteenä tietojen luovuttamiselle. Koska testamenttia ei voi panna täytäntöön ennen kuin testamentin tiedoksianto on todistetusti toimitettu kaikille perillisille, on testamentinsaajan edun mukaista, että tiedoksianto toimitetaan perillisille silloinkin, kun testamentinsaaja itse ei voi saada perillisiin yhteyttä. Haastemies auttaa tässä.
Yhteenveto
- Testamentinsaajan vastuulla on toimittaa tiedoksianto perillisille, jotta he voivat ottaa kantaa testamenttiin ja käyttää tarvittaessa kanneoikeuttaan.
- Tiedoksianto on tärkeä myös perillisten kanneoikeuden määräytymisen kannalta.
- Tiedoksianto tulee toimittaa jokaiselle perilliselle kirjallisesti todisteellisesti, ja tiedoksiantoon liitetään testamentin jäljennös.
- Perilliset voivat vältellä tiedoksiantoa, jolloin testamentinsaaja voi käyttää haastemiestä tiedon toimittamisessa.
Summary in English
- It is the responsibility of the receiver of the will to deliver the notification to the heirs so that they can consider the will and, if necessary, exercise their right to bring a lawsuit.
- Notification is also important for determining the heirs' right to bring a lawsuit.
- Notification must be delivered to each heir in writing with evidence, and a copy of the will must be attached to the notification.
- Heirs may avoid the notification, in which case the receiver of the will can use a process server to deliver the information.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Miksi testamentin tiedoksianto on tärkeää?
Testamenttia ei voi panna täytäntöön ennen kuin se on annettu perittävän perillisille tiedoksi ja he ovat ottaneet asiaan kantaa. Jos perilliset pysyvät passiivisina eivätkä vastaa tiedoksiantoon, on testamentinsaajan kannalta tärkeää tietää, milloin tiedoksianto on toimitettu. Kyseisestä päivämäärästä lasketaan moiteajan kuluminen.
2. Mikä on testamentin moiteaika?
Perillisillä on lain mukaan oikeus moittia testamenttia. Moitekanne on nostettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun testamentin tiedoksianto on suoritettu. Moiteajan kulumisen jälkeen testamentti saa lainvoiman ja se voidaan panna täytäntöön.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa