Minilex - Lakipuhelin

Täysi-ikäisen edunvalvonta


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Täysi-ikäinen henkilö pystyy tyypillisesti huolehtimaan omista asioistaan. Toisinaan sairaus, mielenhäiriö tai muu syy kuitenkin heikentää henkilön kykyjä: Tällöin häneltä saatettaisiin esimerkiksi huijata tai kiskoa rahaa. Siksi laissa säädetään, milloin täysi-ikäiselle voidaan määrätä edunvalvoja ja milloin hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitetaan.

Ensinnäkin edunvalvontakynnyksen tulee ylittyä. Lain mukaan täysi-ikäinen tarvitsee edunvalvojan, jos hän sairauden tms. syyn vuoksi ei kykene valvomaan etuaan tai huolehtimaan asioistaan, eikä asioita muulla tavoin hoideta asianmukaisesti. Käytännössä läheiset usein huolehtivat hyvin heikkojen sukulaisten asioista, jolloin edunvalvontaa ei tarvita.

Laki tuntee kuusi eri edunvalvonnan lajia. Henkilön itsemääräämisoikeutta ei näet pidä rajoittaa enempää, kuin on välttämätöntä hänen etujensa suojaamiseksi: Siksi edunvalvojan toimenkuva tulee räätälöidä päämiehen (valvottavan) tarpeiden mukaan.

Lievintä edunvalvontaa on tukevan edunvalvojan määrääminen. Tällöin päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei rajoiteta, mutta edunvalvoja toimii hänen apunaan ja tukenaan. Tukevan edunvalvojan toimenkuva voi olla yleinen tai erityinen eli koskea vain tiettyä päämiehen omaisuutta. Tukevan edunvalvojan voi määrätä myös maistraatti, jos päämies hakee sellaista oma-aloitteisesti; muuten edunvalvojan määrää tuomioistuin.

Jos päämiehen etu niin vaatii, tuomioistuin rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan, osittain tai kokonaan. Voidaan määrätä, että hän saa päättää – tietyistä tai kaikista – taloudellisista asioistaan vain yhdessä edunvalvojan kanssa. Tällöin hänelle samalla määrätään yhdessä toimiva edunvalvoja, joko yleinen tai erityinen.

Järein keino on määrätä päämiehelle yksin toimiva edunvalvoja, jolloin päämies ei saa päättää asioista, jotka kuuluvat edunvalvojan toimenkuvaan. Jos määrätään yleinen yksin toimiva edunvalvoja, päämies julistetaan samalla vajaavaltaiseksi.

Käytännössä tämän kuusijaon merkitystä vähentää se, että edunvalvoja vallitsee päämiehen pankkitilejä riippumatta siitä, mikä hänen toimenkuvansa on. Toki edunvalvojan tulee kommunikoida päämiehen kanssa ja toimia tämän kanssa yhteisymmärryksessä – tietenkin edellyttäen, että päämies käytännössä ymmärtää asian.

Edunvalvonta koskee ennen kaikkea omaisuuden hoitoa, taloudellista päätöksentekoa. Kuitenkin usein on tarkoituksenmukaista, että edunvalvoja päättää myös joistakin päämiehen henkilöä koskevista asioista, kuten hoitopaikasta. Tämä edellyttää tuomioistuimen määräystä sekä sitä, että päämies ei ko. tilanteessa ymmärrä asiaa. Edunvalvoja ei voi koskaan päättää päämiehen puolesta ns. erityisen henkilökohtaisista asioista, esimerkiksi isyyden tunnustamisesta tai testamentista.

Täysi-ikäisen edunvalvonta edellyttää edunvalvontakynnyksen täyttymistä. Edunvalvojan toimenkuva vaihtelee päämiehen tarpeiden mukaan; myös päämiehen toimintakelpoisuutta voi tuomioistuin rajoittaa. Edunvalvonta kattaa lähtökohtaisesti taloudelliset, toisinaan myös eräät henkilöä koskevat asiat. Tarkempaa tietoa edunvalvonnasta saa lakimieheltä ja lakikirjaston muista artikkeleista.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa