Minilex - Lakipuhelin

Sovittelun estyminen: Vahingon kärsijän korvaustarve


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Vahingon kärsijän omalla korvaustarpeella on merkitystä muiden olosuhteiden ohella, kun vahingonkorvausta lähdetään sovittelemaan kohtuusperusteella. Kuitenkin yksinomaan se, että vahingon aiheuttaja on vähävaraisempi kuin vahingon kärsijä, ei ole peruste sovitteluun. Sovittelun tarvetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota vain vahingon kärsijän varallisuusoloihin, vahingon aiheuttajan varallisuusoloilla ei ole tässä merkitystä.

Jos täyden korvauksen tuomitsematta jättäminen aiheuttaa vahingon kärsijälle itselleen toimeentulovaikeuksia tai vaarantaa muita tämän etuuksia, ei sovitteluun tulisi ryhtyä. Toisaalta jos korvausvastuussa oleva on maksukyvytön, täysi korvaus ei käytännössä useinkaan toteudu, koska maksukyvyttömältä täyttä korvausmäärää ei useinkaan pystytä perimään.

Vaikka vahingon kärsineellä olisi tarve saada korvausta, on aina huomioitava rikastumisen kiellon periaate. Tämä tarkoittaa, että vahingon kärsijälle voidaan enimmillään määrätä täysi korvaus, mutta ei tätä suurempaa korvausta niin että vahingon kärsijä hyötyisi vahingosta. Edes vähävaraiselle vahingon kärsijälle ei siis hyvitetä enempää kuin mitä hän on tosiasiassa vahingon johdosta kärsinyt.

Sellainenkin tilanne on mahdollinen, että sekä vahingon kärsijä että aiheuttaja ovat kumpikin vähävaraisia. Vahingon kärsijä tarvitsee korvausmäärän, mutta vahingon aiheuttaja ei pysty maksamaan paljoa. Ellei vahingon aiheuttaja ole täysin maksukyvytön, korvausta yleensä tuomitaan edes jonkin verran sekä pyrkien siihen, ettei hän tulisikaan maksukyvyttömäksi. Vahingonkorvauksen tuomitseminen ei saisi johtaa kenenkään taloudellisen aseman romahtamiseen, mutta vahingon kärsijälle annetaan yleensä enemmän suojaa sillä hänhän on kärsinyt vääryyttä vahingon aiheuttajasta johtuvasta syystä.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »