Minilex - Lakipuhelin

Osakepääoman korottaminen: Rahastokorotus


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Osakeyhtiön rahoitus voidaan jaotella ensinnäkin oman pääoman ehtoiseen ja vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Näistä oman pääoman ehtoisen rahoituksen tunnistaa siitä, että siihen ei liity takaisinmaksuvelvoitetta tai koronmaksuvelvoitetta kuten velkaan. Toisaalta tuotto omalle pääomalle on usein parempi osakkeenomistajille maksetun osingon muodossa, kuin vieraalle pääomalle maksettava korko. Oma pääoma jakautuu tämän lisäksi sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Vapaata omaa pääomaa voi yhtiö jo nimensäkin mukaisesti käyttää vapaasti. Sitä voidaan siis tarvittaessa tai jakaa osakkeenomistajille. Sama ei kuitenkaan päde sidottuun pääomaan, jota edustaa esimerkiksi osakeyhtiölaissa vähimmäissuuruudeltaan säädetty osakepääoma. Yksityisessä osakeyhtiössä sen on oltava 2500e ja julmkisessa osakeyhtiössä 80000e. Jos osakepääoma laskee kyseisten summien alle, on yhtiö vaikeuksissa. Toisinaan voi olla vaikeuksien ennaltaehkäisyn vuoksikin korottaa kyseisen osakepääoman  määrää. Siitä lisää seuraavaksi.

Rahastokorotuksella tarkoitetaan osakeyhtiölaissa yhtiön osakepääoman korottamista siirtämällä osakepääomaan varoja yhtiön vapaasta omasta pääomasta. Toisin sanoen vapaata pääomaa muutetaan sidotuksi pääomaksi, mikä ei suinkaan paranna osakeenomistajien osinkotuloja, mutta voi parhaimmillaan rauhoittaa epäileviä velkojia. Rahastokorotuksesta päättäminen kuuluu yhtiökokouksen toimivaltaan. Tämä johtuu siitä, että osakepääoman alentaminen on melko monimutkainen prosessi, mistä johtuen rahojen siirtäminen osakepääomaan ei voi tapahtua aivan hetken mielijohteesta. Yhtiökokouksen päätöksellä, jossa määrätään korotuksen enimmäismäärä, voidaan toisaalta valtuuttaa hallitus päättämään rahastokorotuksesta.

Jos hallitus valtuutetaan tekemään päätös tapahtuu valtuutus kuitenkin erityisellä yhtiökokouksen mandaatilla, eli hallitus ei tällöinkään voi ilman valtuutusta tehdä asiasta päätöstä. Valtuutus tulee lisäksi ilmoittaa rekisteröitäväksi mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua päätöksestä. Tämä johtuu siitä, että lähtökohtaisesti kaikkien hallitukselle delegoitujen erityisten päätöksentekooikeuksien tulee olla kirjattuna rekisteriin. Näin esimerkiksi yhtiön velkojat voivat olla varmoja, että ilmoitettu rahastokorotus oli varmasti yhtiötä sitova huolimatta siitä, että se tehtiin poikkeuksellisesti ainoastaan hallituksen päätöksellä.Valtuutus rahastokorotuksen toteuttamiseen on voimassa toistaiseksi. Ellei tosin ole sovittu, kumoaa uusi valtuutus olemassa olevan aikaisemman valtuutuksen. Rahastokorotuksen toteuttamista koskevassa päätöksessä tulee mainita korotuksen määrä ja se, mitä varoja korotukseen käytetään. Esimerkiksi siis otetaanko rahat vaikkapa yhtiön tilikauden voitoista ja jätetään osinkoja niiltä osin maksamatta, vai siirretäänkö joitakin muita käytettävissä olevia eriä osakepääomaan. Edellä mainittujen tietojen ilmoittaminen koskee niin yhtiökokouksen, kuin hallituksen valtuutuksen perusteella tekemää päätöstä rahastokorotuksesta.

Yhteenvetona voi siis sanoa, että rahastokorotus on melko yksinkertainen toteuttaa silloin kun siihen on tarvetta. Lähinnä osakepääoman vahvistaminen voi olla tarpeen velkojien luottamuksen parantamiseksi tai muutoin sen varmistamiseksi, että yhtiön omavaraisuusaste pysyy korkeampana. Omaan pääomaanhan lasketaan toki myös vapaa omapääoma, mutta ongelmana voi olla se, että vapaa oma pääoma on helposti ja usein jopa melko vapaasti jaettavissa omistajille. Pääoman sitominen heikentää mahdollisuuksia jakaa pääomaa pois yhtiöstä ja siten tekee yhtiöstä varmemmin omavaraisuusasteeltaan vahvemman pitkällä aikavälillä. Lisätietoja aiheesta tarjoaa lakipuhelin.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa