Minilex - Lakipuhelin

Osakepääoman korottaminen: Osakepääomasijoitus


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Osakeyhtiön rahoittaminen on parhaimmillaankin monimutkainen kokonaisuus. Varsinkin yhtään suuremmissa yhtiöissä on yhtiön rahoituksen lähteillä yleensä suurikin merkitys. Ensimmäinen tärkeä jaottelu liittyy vieraan ja oman pääoman väliseen suhteeseen. Vieras pääoma on luonteeltaan velkaa, joka siis täytyy maksaa joskus pois. Lisäksi velalle on aina maksettava yhtiön taloudellisesta tilanteesta riippumatonta korkoa. Sen sijaan omaa pääomaa ei käytännössä makseta koskaan pois. Toisaalta oma pääoma ei myöskään edellytä sille maksettavaan tuottoa, eli osinkoon tilanteessa, jossa yhtiöllä on ollut esimerkiksi tappiollinen vuosi. Kun puhutaan oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta joudutaan lisäksi tekemään valinta eri luonteisten rahastojen kasvattamisen välillä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto on niin sanotusti "vapaata riistaa". Se voidaan siis jakaa milloin tahansa osakkeenomistajille. Osakepääoma kuuluu sen sijaan sidottuihin rahastoihin, joita ei voida sellaisenaan jakaa missään tilanteessa osakkeenomistajille. Mitä sidotulla pääomalla sitten tehdään?

Osakepääoman tehtävänä on toimia lakisäääteisenä puskurirahastona, joka vaikeuttaa tai ainakin hidastaa yhtiön joutumista vakavaraisuudeltaan heikkoon asemaan. Osakepääoman on lain mukaan oltava yksityisellä osakeyhtiöllä 2500e ja julkisella osakeyhtiöllä 80000e. Osakepääoman laskiessa näiden rajojen alle puhutaan osakepääoman laskemisesta tai jopa pahimmassa tapauksessa menettämisestä. Tämä on aina hälyytyssignaali yhtiön velkojille ja yhteistyökumppaneille. Lisäksi kyseinen tieto on nähtävissä julkisesti kaupparekisterissä. Näistä syistä johtuen on osakeyhtiön toisinaan viisasta harkita osakepääoman nimenomaista vahvistamista. Tämä voi tapahtua usealla eri tavalla, joista osa vaatii uusien osakkeiden liikkeelle laskemista tai omien osakkeiden myymistä ja osa ei. Eräs yksinkertainen tapa on osakepääomasijoitus.

Yhtiöön voidaan sijoittaa siis pääomaa muutenkin kuin merkitsemällä osakkeita tai optio-oikeuksia. Jos tällaiset sijoitukset yhtiöön tehdään sillä edellytyksellä, että varat merkitään osaksi yhtiön osakepääomaa, on kyse osakepääomasijoituksesta. Osakepääomasijoitus voi olla toimiva ratkaisu silloin jos esimerkiksi jollakin osakkeenomistajalla on varallisuutta sijoitettavaksi osakepääomaan, mutta olemassa olevia omistussuhteita ei haluta muuttaa. Voi olla myös epätarkoituksenmukaista laskea liikkeelle uusia osakkeita merkittäväksi kaikille osakkeenomistajille heidän omistustensa mukaisessa suhteessa, sillä ainoa vaikutus uusilla osakkeilla olisi tällöin vain niiden arvon aleneminen. Saman osingon saamiseen tarvittaisiin aikaisempaa enemmän osakkeita. Näistä syistä johtuen voi osakepääomasijoitus olla toimiva ratkaisu.

Osakepääomasijoitukseen perustuvasta osakepääoman korottamisesta päättäminen kuuluu osakeyhtiön hallitukselle. Hallituksen toimivalta tässä yhteydessä on mahdollinen siksi, koska korotus perustuu sellaisiin yhtiölle tuleviin uusiin varoihin, joista sijoittajalle ei anneta vastiketta. Yhtiö ei siis käytännössä luovu mistään saadakseen rahaa, joten korotuksen on siis vaikea katsoa olevan yhtiön kannalta vahingollinen. Osakkeenomistajien asema on lisäksi suojattu johdon lojaliteetti- ja huolellisuuvelvollisuuden sekä vastuun perusteella. Osakepääomasijoitusta koskevassa hallituksen päätöksessä tulee mainita korotuksen määrä ja sijoitus, johon korotus perustuu. Osakepääomasijoituksen maksamiseen sovelletaan lain mukaan samoja säännöksiä, kuin osakkeen merkintähinnan maksamiseen. Osakepääomasijoitus ei instrumenttina ole sen ongelmallisempi kuin muutkaan sijoitukset. Tosin sen vastikkeettoman luonteen vuoksi joutuu sijoittaja luultavasti kahteen kertaan harkitsemaan sijoitustaan. Lisätietoja osakepääomasijoituksesta saat soittamalla lakipuhelimeen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa