Minilex - Lakipuhelin

Näyttökysymys ja tapahtumien toteennäyttäminen riita-asiassa


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Asian näyttökysymys koostuu todistelun kohteena olevasta tosiseikastosta. Jotta riita-asiassa voidaan antaa pääasiaa koskeva ratkaisu eli tuomio, on selvitettävä, mitä asiassa on todella tapahtunut. Ratkaisun pohjaksi tuomioistuimelle tulee esittää riittävä näyttö. Jutun asianosaisilla voi olla eri käsitykset tosiseikoista, mikä tekee asiasta riitaisen. Kantaja esittää kanteessa oman näkemyksensä siitä, mitä on tapahtunut ja miksi asia tulisi ratkaista hänen hyväkseen. Jos vastaaja on tapahtumainkulusta eri mieltä ja vastustaa kannetta, tulee hänen esittää näyttöä siitä, kuinka asia todellisuudessa on. Kantajan on siis näytettävä toteen ne seikat, jotka tukevat kannetta ja vastaajan ne seikat, joihin hän puolestaan vetoaa. Se osapuoli, joka jättää todisteen esittämättä, kantaa riskin siitä, että hänen esittämänsä seikat jäävät näyttämättä.

Se, kenen vastuulla näytön hankkiminen on, riippuu käsiteltävänä olevasta asiasta. Jos riita-asia on sellainen, että asianosaisten sovinto on sallittu, tulee kunkin asianosaisen itse hankkia tarpeellinen näyttö vaatimustensa tueksi. Asianosaisen tunnustamasta seikasta tai seikasta, josta asianosaiset ovat yksimielisiä, ei kuitenkaan tarvitse tällöin esittää näyttöä. Asioissa, joissa asianosaisten sovinto ei ole sallittu julkisen intressin takia, tuomioistuin saa omasta aloitteestaan päättää hankkia todisteita. Tuomioistuin saa myös aina asian laadusta riippumatta hankkia omasta aloitteestaan asiantuntijalausunnon.

Asianosaisten ei tarvitse näyttää toteen seikkaa, joka on yleisesti tunnettu tai jonka oikeus viran puolesta tietää. Samoin näyttö siitä, mitä laki säätää, ei myöskään ole tarpeen, koska tuomioistuin soveltaa lakia viran puolesta. Asianosainen saa kuitenkin antaa tuomioistuimelle kirjallisen selvityksen siitä, miten lakia olisi sovellettava. Selvityksen laatijaa tai muuta henkilöä voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi. Jos vieraan valtion lakia on sovellettava eikä oikeus tunne sen sisällystä, pääsääntöisesti vieraan valtion oikeuden vetoaminen annetaan jonkun asianosaisen velvollisuudeksi. Yleensä tietenkin se, joka on vedonnut vieraan valtion oikeuteen, on järkevintä velvoittaa esittämään oikeuden sisällöstä näyttöä, sillä juuri hänellä on vahvin intressi asiassa selvittää kyseinen seikka. Tuomioistuin soveltaa kuitenkin Suomen lakia, mikäli vieraan valtion lain sisällöstä ei ole selvitystä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa