Minilex - Lakipuhelin

Mitä tarkoittaa esineen saantosuoja?


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Saantosuoja ilmenee etenevän sivullissuhteen tapauksissa (X-A-B) ja se on luovutuksensaajan suojaa oikeaa omistajaa tai vastaavassa asemassa olevaa sivullista kohtaan. Saantosuoja toteutuu siten, että se tekee mahdolliset saantovirheet tehottomiksi ja luovutuksensaaja saa esineeseen suojaa oikeaa omistajaa vastaan.

Saantosuojan edellytys on, että luovutuksensaaja on ollut vilpittömässä mielessä eli hän ei ole tiennyt eikä hänen ole pitänytkään tietää oikean omistajan paremmasta oikeudesta esineeseen. Näissä tapauksissa esine on siis joutunut oikealta omistajalta X:ltä pois A:lle pätemättömällä saannolla ja A luovuttaa sen edelleen B:lle. Saantosuoja eroaa hieman irtaimen ja kiinteän esineen välillä.

Irtaimen kohdalla noudatetaan sääntöä, jonka mukaan saantosuojaa saadaan, mikäli luovutuksensaaja on ollut vilpittömässä mielessä saadessaan esineen kaupalla, vaihdolla tai lahjalla. Jos taas luovutuksensaaja on tiennyt esineen joutuneen oikealta omistajalta vääryydellä pois tai luovutuksensaajassa muuten havaitaan vilppiä, saa omistaja esineen takaisin lunastuksetta. Poikkeuksen luovutuksensaajan vilpittömään mieleen tuovat tilanteet, joissa esine on joutunut oikealta omistajalta pois näpistämisen, varkauden, ryöstön tai kiristämisen kautta. Edes vilpitön mieli ei näissä rikollisissa tapauksissa anna saantosuojaa.

Pääsääntönä voidaan todeta saantosuojan toteutuvan seuraavalla tavalla: luovuttajalla (A) on esineen hallinta ja hän luovuttaa sen vilpittömässä mielessä olevalle saajalle (B). Lisäksi luovutuksensaajan on saatava esine hallintaansa (tradition tapahtuminen). Saantosuoja ei kuitenkaan toteutuessaankaan tarkoita sitä, että luovutuksensaaja saisi pitää esineen.

Luovutuksensaaja joutuu siis joka tapauksessa luovuttamaan esineen oikealle omistajalle, mutta saantosuojan toteutuessa hän saa oikeuden lunastussummaan eli oikea omistaja joutuu maksamaan korvausta saadakseen esineensä takaisin. Ainoa poikkeus tähän ovat arvopaperit, joiden saantosuoja on vahvempi kuin muun irtaimen. Niiden saajan ei tarvitse palauttaa arvopapereita edes tapauksissa, joissa ne ovat joutuneet rikoksella pois oikealta omistajalta.

Kiinteän omaisuuden saantosuoja tulee kysymykseen lähinnä kiinteistöjen kohdalla. Niin kuin irtaimessa, myös kiinteistöjen saantosuoja koskee luovutukseen perustuvia saantoja eli kauppaa, vaihtoa tai lahjaa. Saantosuoja on tässäkin tapauksessa luovutuksensaajan (B) suojaa oikeaa omistajaa (X) vastaan, vaikka kiinteistö on joutunut pois oikealta omistajalta tämän saannon virheellisyyden johdosta.

Pääsääntö on, että luovutuksensaaja (B) saa pitää kiinteistön kahden edellytyksen täyttyessä: (1) luovuttajalla (A) oli saannon tapahtuessa lainhuuto kiinteistöön ja (2) luovutuksensaaja (B) ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, ettei luovuttaja ollut kiinteistön oikea omistaja. Poikkeuksen tähän tuovat muutamat törkeät tapaukset. Saantosuoja ei toteudu, jos oikean omistajan luovutuskirja on väärennetty, häntä kohtaan on käytetty törkeää pakkoa tai jos luovuttajalle on erehdyksessä merkitty lainhuuto kiinteistöön.

Mikäli oikea omistaja menettää oikeutensa kiinteistöön, hän voi saada korvausta valtion varoista. Luovutuksensaaja (B) on puolestaan oikeutettu myös korvaukseen, jos hän menettää oikeutensa kiinteistöön edellä mainittujen törkeiden tapausten vuoksi.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »