Minilex - Lakipuhelin

Laki velan vanhentumisesta


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Laki velan vanhentumisesta sääntelee, minkä ajan kuluessa vahingonkorvauksia tulee viimeistään vaatia, ennen kuin oikeus vaatimusten esittämiseen lakkaa, eli oikeudellisin termein sanottuna velka vanhenee. On ymmärrettävää, että vahingonaiheuttaja ei voi olla vastuussa vahingosta ikuisesti. Jos korvausta ei vaadita kohtuullisessa ajassa, katsotaan että vahingonkärsijä on toimimattomuudellaan hyväksynyt sen, että vahinko on aiheutunut ja että korvausta ei tarvitse suorittaa. Lisäksi mitä pidempi aika ehtii kulua vahinkotapahtuman ja korvauksen vaatimisen välillä, sitä vaikeampi asiaa on yleensä jälkikäteen selvittää.

Laki on pakottava velallisen suojelemiseksi. Tämä ilmenee siten, että lain säännöksistä ei ole mahdollista poiketa velallisen vahingoksi. Esimerkiksi laissa säädettyä lyhemmästä vanhentumisajasta ei voida sopia.

Sopimusperusteisessa ja sopimuksen ulkoisessa vastuussa vanhentumisajat alkavat eri ajankohdista (ks. tarkemmin artikkelit ”Korvausoikeuden vanhentuminen”- otsikon alta). Myös eri vahinkolajit saattavat vaikuttaa siihen, kuinka pitkä vanhentumisaika on ja mistä ajankohdasta lähtien vahingonkorvausvastuu alkaa vanhentua.

Lakia velan vanhentumisesta sovelletaan vahingonkorvausvelkojen lisäksi erilaisiin muihin velvoitteisiin, jotka voivat vanhentua. Lakia ei kuitenkaan sovelleta esimerkiksi verojen tai sakkojen vanhentumiseen. Laki velan vanhentumisesta on yleislaki, joten jos jossain muussa laissa on vanhentumista koskevia erityissäännöksiä, ne tulevat sovellettavaksi tämän yleislain sijasta.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »