Kunnallisvalitus on kunnan asukkaiden käytössä oleva oikeussuojakeino. Kunnallisvalitus on ensisijainen muutoksenhakukeino kunnanvaltuuston päätöksiin. Kunnanhallituksen, lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan päätökseen on ensisijaisesti haettava muutosta oikaisuvaatimuksella, mutta oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen tyytymätön voi hakea asiaan muutosta edelleen kunnallisvalituksella. Kunnallisvalituksen voi tehdä kunnallisvaltuuston päätöksestä kuka tahansa kunnan jäsen, mutta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä valittaa voi vain asianosainen.

Mikä on kunnallisvalitus?

Valittaminen on yleisimpiä oikeudenkäyntien vireillepanotapoja. Valituksen perusmuoto on muutoksenhaku, jolloin valituksen kohteena on viranomaisen ratkaisu hallintoasiassa. Kunnallisvalitus on tällainen muutoksenhakukeino. Kunnallisvalituksen kohteena on kunnan viranomaisen päätös. Toinen yleinen valituslaji on kunnallisvalituksesta erillinen hallintovalitus, jolloin valituksen kohteena on valtion viranomaisen antama päätös. Kunnallisvalitus tehdään paikalliselle hallinto-oikeudelle. Hallintotuomioistuimen antamasta päätöksestä voidaan valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää asialle valitusluvan.

Kunnallisvalitukseen liittyy useita erityispiirteitä, jotka johtuvat kunnallisesta itsehallinnosta ja kunnallisesta demokratiasta. Nämä erityispiirteet vaikuttavat myös kunnallisvalituksen tekoon käytännössä.  

Kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen sekä kuka tahansa muu kunnan jäsen. Tämä johtuu siitä, että asian sääntelyn taustalla on ollut ajatus kunnasta kaikkien kuntalaisten muodostamana yhteisönä. Näin kunnanvaltuuston päätösten valvonta olisi kaikkien kuntalaisten intressi. Tämä perusta antaa myös kunnallisvalitukselle laajan käyttöalan, ja kunnallisvalituksen voi tehdä hyvinkin erilaisista päätöksistä. Kunnallisvalitus voi koskea niin kunnan suunnitelmia, nimityspäätöksiä kuin yksityisoikeudellisiakin oikeustoimia.

Kunnallinen itsehallinto on perustuslailla suojattu. Siksi kunnallisvalitukseen muutoksenhakukeinona kohdistuu useita rajoituksia. Yleensä hallintotuomioistuimen ei ole mahdollista muuttaa päätöstä sisällöllisesti. Hallintotuomioistuimen tehtäväksi jää näin usein vain päätöksen pysyttäminen sellaisenaan, päätöksen kumoaminen tai päätöksen palauttaminen uudelleen käsiteltäväksi. Kunnallisvalitus voidaan tehdä ainoastaan laillisuusperusteella. Tämä tarkoittaa sitä, ettei valtion hallintotuomioistuin voi muuttaa päätöstä, joka on lainmukainen, vaikka tämä päätös olisi kuntalaisten mielestä muuten epäonnistunut tai huono. 

Kunnallisvalituksen erityispiirre on myös se, että vaikka asiasta olisi vireillä kunnallisvalitus, voidaan päätös tästä huolimatta panna täytäntöön. Tämä on olennainen ero kunnallisvalituksen ja hallintovalituksen välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kunnanvaltuuston päätös voidaan panna sellaisenaan täytäntöön, vaikka joku kunnan asukas valittaisikin asiasta. Vasta, jos hallinto-oikeus myöhemmin valituksen johdosta kumoaa tämän päätöksen, keskeytetään tämä täytäntöönpano. Hallinto-oikeudella on kuitenkin oikeus kieltää päätöksen täytäntöönpano, olkoonkin että tämä on melko harvinaista.

Mistä asiasta voi tehdä kunnallisvalituksen?

Kuten jo edellä on mainittu, kunnallisvalitus on ensisijainen muutoksenhakukeino kunnanvaltuuston päätöksestä. Kun kyseessä on kunnanvaltuuston päätös, voi kunnallisvalituksen tehdä sekä asianosainen että kunnan jäsen. Valtuuston päätökseen ei voi hakea muutosta vaatimalla oikaisua.

Mikäli kunta on järjestänyt toimintaansa toisen kunnan tai toisten kuntien kanssa yhteisillä toimielimillä, voi tällaisen toimielimen päätöksestä valittaa kunnallisvalituksella asianosainen. Lisäksi valitusoikeus on tähän yhteiseen toimielimeen osallistuvalla tai osallistuvilla kunnilla sekä näiden kuntien jäsenillä, samoin kuin kunnanvaltuuston päätöksissä. Sama koskee kuntayhtymiä, jolloin kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen, kuntayhtymään kuuluvat jäsenkunnat sekä näiden jäsenkuntien kuntalaiset.

Kunnanhallituksen, kunnan lautakunnan sekä kunnan liikelaitoksen antamaan päätökseen on ensisijaisesti haettava muutosta oikaisuvaatimuksella. Vasta tähän oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen voi hakea muutosta kunnallisvalituksella. Se, kenellä on asiassa valitusoikeus, riippuu oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Jos kunnan elimen päätöstä on muutettu oikaisuvaatimuksen johdosta, saa kunnallisvalituksen tehdä kuka tahansa, jolla olisi ollut oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Jos taas oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, valitusoikeus on vain sillä, joka on tämän oikaisuvaatimuksen tehnyt.

On myös olemassa erityissäännöksiä, jotka koskevat joitain kunnan toimielimiä. Jos erityissäännös sitä edellyttää, valitetaan tällaisen kunnan toimielimen päätöksestä poikkeuksellisesti hallintovalituksella. Esimerkiksi sosiaali-, koulu-, terveys-, ympäristö- sekä maankäyttö- ja rakennusalaa koskee useita erityissäännöksiä, jotka määräävät valitustavaksi hallintovalituksen.

Kunnallisvalituksen tekemisen perusteet sekä valitusaika

Kunnallisvalituksen saa tehdä vain laillisuusperusteella. Se tarkoittaa sitä, että valittaa saa vain, jos päätös itsessään tai päätöksentekomenettely on jollakin tapaa lainvastainen. Kunnallisvalituksen saa tehdä kolmella erilaisella perusteella, jotka ovat seuraavat:

1.Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai

2.Päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

3.Päätös on muuten lainvastainen.

Valituskirjelmässä, jolla kunnallisvalitus pannaan vireille, tulee kertoa ne tosiasialliset seikat, joiden vuoksi päätös on mielestäsi lainvastainen. Välttämätöntä ei siis ole vedota johonkin edellä mainituista kolmesta valitusperusteesta, mutta lainvastaisuuden syy on käytävä valituksesta ilmi.

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Postitse toimitetun päätöskirjeen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemän päivän kulutta sen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Huomionarvoista kuitenkin on, että alati yleistyvässä sähköisessä tiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen jo kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Sähköinen tiedoksianto edellyttää kuitenkin aina asianosaisen erillistä suostumusta. Mikäli et ole antanut tällaista suostumusta, saat päätöksen tiedoksi kirjeitse. Kunnan jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöksentekoon liittyvä pöytäkirja on ollut nähtävänä sähköisesti kuntalaisille. Tämä koskee esimerkiksi kunnanvaltuuston päätöksiä.

Valitusperusteet on esitettävä ennen tämän 30 päivän valitusajan umpeutumista. Aiemmin esitettyjä perusteluja on kuitenkin mahdollista täydentää valitusajan päättymisen jälkeen. Uusia valitusperusteita sen sijaan ei ole mahdollista esittää.

Mikäli kunnallisvalitusta on edeltänyt oikaisuvaatimus, ei valituksen tekijä ole sidottu näihin oikaisuvaatimuksessa esittämiinsä perusteisiin, vaan valituksessa voi esittää uusiakin valitusperusteita. Näin korkein oikeus on todennut ratkaisukäytännössään.

Kunnallisvalituksen tutkiminen hallinto-oikeudessa sekä jatkovalitus

Kuten aiemmin jo todettua, kunnilla on Suomessa perustuslailla turvattu itsehallinto. Siksi hallinto-oikeudella on rajoitettu tutkimisvalta kunnallisvalituksissa. Sama koskee hallinto-oikeuden ratkaisuvaltaa asiassa. Hallinto-oikeus voi tutkia ja ottaa kantaa vain niihin vaatimuksiin ja perusteisiin, joita valittaja on esittänyt. Hallinto-oikeus voi ainoastaan pysyttää tai kumota päätöksen taikka palauttaa asian uudelleenkäsittelyyn kunnan viranomaiselle. Näin ollen hallinto-oikeus ei voi muuttaa päätöstä sisällöllisesti.

Se, kenellä on oikeus valittaa, riippuu siitä, miten hallinto-oikeus on ratkaissut asian. Jos valitus on hylätty tai hallinto-oikeus on tehnyt tutkimattajättämispäätöksen, valittaa saa se, joka on tehnyt kunnallisvalituksen. Jos taas kunnan viranomaisen päätös on kumottu valituksen johdosta, valitusoikeus on sekä asianosaisella että kunnan jäsenillä.

Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos se myöntää asialle valitusluvan. Valituslupa myönnetään seuraavista syistä:

1.Valitusluvan myöntäminen on tärkeää lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden takaamiseksi

2.Asian saattaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen perustuu erityiseen syyhyn asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi

3.Valituslupa voidaan myöntää myös, jos sen myöntämiseen on muu kuin 1-2 kohdissa tarkoitettu, painava syy.

Valituslupaa hakiessa valittajan on ilmoitettava peruste, jolla hän valituslupaa hakee, sekä syyt, joiden vuoksi tämä valitusperuste on olemassa. Jos korkein hallinto-oikeus katsoo valituslupaperusteen olevan olemassa, se myöntää valitusluvan ja antaa asiaan ratkaisunsa.

Yhteenveto

• Kunnallisvalitus on asukkaiden suojakeino, eli muutoksenhakukeino kunnanvaltuuston päätöksiin.
• Kunnanhallituksen, lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan päätöksiin haetaan oikaisut ja muutokset lähtökohtaisesti oikaisuvaatimuksella, mutta asukkaalla on oikeus viedä asia pidemmälle, mikäli päätös ei miellytä. Hallintotuomioistuimen päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asialle myönnetään erikseen valituslupa, jota varten tarvitsee syyn ja perusteen.
• Valitusoikeus riippuu oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä.
• Kunnallisvalitus ja hallintovalitus ovat eri asiat; hallintovalituksella pyritään muuttamaan valtion viranomaisen antamaa päätöstä. 
• Kunnallisvalitus tehdään paikalliselle hallinto-oikeudelle. Sen voi laatia asianosainen tai kuka tahansa muu kunnan jäsen. Tämä perustuu näkemykseen kunnasta yhteisönä.
• Valituksen aiheena voi olla kunnan suunnitelmat, nimityspäätökset tai jopa yksityisoikeudelliset oikeustoimet; valitusalat ovat laajat.
• Kunnilla on perustuslaissa suojattu itsehallinto, eli kunnallisvalituksen muutoksenhakuun kohdistuu useita rajoituksia. Lähtökohtaisesti päätöksiä ei lähdetä muuttamaan sisäisesti, vaan päätös joko kumotaan, palautetaan uudelleen käsiteltäväksi tai se pysäytetään.
• Kunnallisvalitus tehdään laillisuusperiaatteella, eli hallintotuomioistuin ei voi muuttaa päätöstä, joka on lainmukainen.
• Kunnallisvalituksella on 3 perustetta; päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; päätös on lainvastainen.
• Kunnallisvalituksen kohteena oleva päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka asukas valittaisikin siitä. Tämä ei toimisi hallintovalituksen kanssa.
• Kunnallisvalitus tulee tehdä 30 päivässä päätöksen tiedoksisaannista; tiedoksisaantipäivä on postitetussa päätöksessä 7 päivää postituksen ajankohdasta ja sähköisesti lähetetyssä päätöksessä tiedoksisaantipäivä on 3 päivänä päätöksen lähetyksestä.
• Kaikki valitusperusteet tulee esittää 30 päivän aikana; niitä saa täydentää valitusajan päättymisen jälkeen, mutta uusia perusteita ei saa enää sen jälkeen esittää.

Summary in English

• Municipal complaint is a means of protection for residents, i.e., an appeal mechanism for municipal council decisions.
• Decisions made by the municipal board, committees, and municipal enterprise boards are initially subject to rectification and modification through a rectification request. However, residents have the right to take the matter further if they are not satisfied with the decision. Appeals against administrative court decisions are made to the Supreme Administrative Court, where a separate appeal permission is required, which must be supported by a reason and basis.
• The right to appeal depends on the decision given on the rectification request.
• Municipal complaints and administrative complaints are different; an administrative complaint aims to change a decision made by a state authority.
• A municipal complaint is filed with the local administrative court. It can be prepared by a party involved or any other member of the municipality. This is based on the view of the municipality as a community.
• The subject of the complaint can be the municipality's plans, appointment decisions, or even private legal acts; the scope of appeal is broad.
• Municipalities have constitutionally protected self-government, which imposes several restrictions on the appeal process. In principle, decisions are not internally amended, but rather the decision is either annulled, returned for reconsideration, or suspended.
• Municipal complaints are based on the principle of legality, meaning that the administrative court cannot change a decision that is lawful.
• There are three grounds for a municipal complaint: the decision was made in an incorrect procedure; the authority making the decision exceeded its powers; the decision is unlawful.
• The decision subject to a municipal complaint can be enforced even if the resident appeals against it. This does not apply to administrative complaints.
• A municipal complaint must be filed within 30 days from the date of receiving the decision; the date of receipt is seven days from the date of mailing for posted decisions and three days from the date of sending for electronically transmitted decisions.
• All grounds for appeal must be presented within the 30-day period; they can be supplemented after the expiration of the appeal period, but no new grounds can be introduced thereafter.

Kysymyksiä ja vastauksia

1.Kotikuntani valtuusto teki päätöksen, joka on mielestäni huono. Voinko tehdä kunnallisvalituksen asiasta?

Et voi. Valitettavasti kunnallisvalituksen voi tehdä ainoastaan laillisuusperusteella. Se tarkoittaa sitä, että päätöksen on oltava jollain tapaa lainvastainen tai sen on tullut syntyä virheellisen menettelyn nojalla, jotta siitä voisi valittaa. Tämä sääntö on olemassa kuntien itsehallinnon suojaksi.

2.Maksaako kunnallisvalituksen tekeminen?

Itse valituksen tekeminen ei maksa, jos teet sen itse etkä käytä oikeusapua tai asianajajaa sen tekemisessä. Kuitenkin hallinto-oikeudet perivät oikeudenkäyntimaksun ratkaisuista, jotka niiden käsiteltäväksi on saatettu. Vuonna 2020 tämä oikeudenkäyntimaksu on suuruudeltaan 260 euroa. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallintotuomioistuin muuttaa päätöstä valittajan eduksi.

3.Tuttavani teki oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätöksestä, joka menestyi. Olin kuitenkin tyytyväisempi alkuperäiseen päätökseen. Voinko valittaa tuttavani tekemästä oikaisusta tai hakea asiaan muutosta jollakin tapaa? Asumme samassa kunnassa.

Koska asiasta on tehty oikaisuvaatimus, joka on muuttanut alkuperäistä päätöstä, on jokaisella kunnan asukkaalla valitusoikeus, joka kohdistuu tähän oikaisuvaatimukseen annettuun ratkaisuun. Näin ollen voit tehdä oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä kunnallisvalituksen, jos epäilet oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen olevan jollain tapaa lain vastainen tai päätöksen syntyneen lainvastaisessa järjestyksessä.

Mikäli oikaisuvaatimus ei olisi menestynyt, valitusoikeus olisi vain sillä, joka on tämän oikaisuvaatimuksen tehnyt sekä muulla mahdollisella asianosaisella, ei siis yleisesti kaikilla kuntalaisilla.

4.Kunnassani tehtiin ympäristötoimia koskeva päätös, johon en ole tyytyväinen. Kenelle voin valittaa asiasta?

Ota ensimmäiseksi selvää, koskeeko asiaa erityissääntely. Ympäristöasioihin liittyy useita erityissäännöksiä, joista yksi on se, että useista ympäristöä koskevista asioista valitetaan hallintovalituksella, ei kunnallisvalituksella. Näiden kahden käsittely eroaa jonkin verran toisistaan. Joka tapauksessa valitus tehdään alueelliselle hallinto-oikeudelle. Apua asiaan saat esimerkiksi oikeusaputoimistosta. Myös kunnan viranomaisilla on neuvontavelvollisuus neuvoa sinut eteenpäin asiassa, jotta tiedät mihin valituksesi suuntaat.

5.Mistä tiedän, mihin hallinto-oikeuteen valitukseni suuntaan?

Suomessa toimii seitsemän alueellista hallintotuomioistuinta, jotka sijaitsevat Helsingissä, Hämeenlinnassa, Turussa ja Vaasassa. Itä-Suomen hallintotuomioistuin puolestaan sijaitsee Kuopiossa, Pohjois-Suomen taas Oulussa. Lisäksi Ahvenanmaalla toimii oma, hallintotuomioistuinta vastaava elin.

Aiheesta muualla

• Oikaisuvaatimus kunnan tai kunnan toimieliman päätöksestä (Suomi.fi)