Minilex - Lakipuhelin

Kommandiittiyhtiön toimielimet ovat harvinaisia


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annettu laki ei sisällä tarkempia säännöksiä yhtiön hallintorakenteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että riippuu pitkälti yhtiömiehistä, miten he haluavat yhtiönsä hallinnon järjestää. Hallinto viittaa siis kaikkeen yhtiön arkipäiväiseen toimintaan ja päätöksenteon järjestämiseen. Kommandiittiyhtiön toiminnan perustuessa lähtökohtaisesti yhtiömiesten keskinäiseen luottamukseen ja yhteistyöhön, tarvetta esimerkiksi osakeyhtiön hallitusta tai yhtiökokousta vastaaville toimielimille ei ole. Osakeyhtiössähän on hallitus lähinnä sitä varten, että se pystyy tekemään tehokkaasti suurtakin organisaatiota koskevat päätökset. Sen sijaan kommandiittiyhtiö on yleensä kooltaan sen verran pieni, että vastaava elin ei useinkaan ole tarkoituksenmukainen.

Kommandiittiyhtiössä jokainen vastuunalainen yhtiömies on henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvoitteista. Tällöin päätöksiltä vaaditaan yksimielisyyttä, eikä yhtiön hallitus taikka yhtiökokous ole senkään vuoksi järjestelynä tarkoituksenmukainen. Toisaalta yhtiön juoksevien asioiden ja pienimuotoisten päätösten tekemiseen ei edes tarvita toisten yhtiömiesten suostumusta tai hyväksyntää. Päätöksenteko on siis lähtökohtaisesti "joko-tai" muotoista.  Kommandiittiyhtiön hallinto on yhtiömiesten sopimuksin mahdollistaa järjestää halutulla tavalla. Siten kommandiittiyhtiöllä voi olla esimerkiksi hallitus, vaikka asiasta ei säädetäkään laissa. Hallituksen perustaminen voikin olla tarpeen jos kommandiittiyhtiö kasvaa esimerkiksi kooltaan niin suureksi, että toiminnan pitäminen kasassa ei enää onnistu itsenäisen päätöksenteon ja toisaalta yksimielisyyteen nojaavan päätöksenteon puitteissa.

Yhtiömiesten kommandiittiyhtiön hallintoa koskevaan sopimukseen sovelletaan yleistä kohtuusperiaatetta. Tällä tarkoitetaan siis sitä, että lähtökohtaisesti kaikenlaiset yhtiön hallintoa ja sen järjestämistä koskevat sopimukset ovat päteviä jos ne eivät ole kenenkään yhtiömiehen kannalta kohtuuttomia. Kohtuuton sopimus voisi esimerkiksi poissulkea jonkun vastuunalaisen yhtiömiehen täysin yhtiön hallinnosta ja estää hänen tiedonsaantinsa ja kaikki osallistumisensa yhtiön hallintoon. Muilta osin yhtiömiehillä on kuitenkin melko vapaat kädet hallinnon järjestämiseen.

Myös kommandiittiyhtiön äänettömällä yhtiömiehellä on tietyiltä osin yhtäläinen oikeus osallistua yhtiön hallintoon. Tällä tarkoitetaan sitä, että hänellä on täysin samat oikeudet kuin vastuunalaisillakin yhtiömiehillä saada esimerkiksi tietoa yhtiön toiminnasta, kirjanpidosta sekä kaikesta yhtiön toimintaan liittyvistä asioista. Tiedonsaantioikeus onkin yksi keskeisimmistä aina yhtiömiehelle kuuluvista oikeuksista, josta yhtiömies ei voi luopua pätevästi.

Yhteenvetona voi todeta, että useimmiten kommandiittiyhtiön toimintaan soveltuu parhaiten laissa säädetty hallintomalli, jota sovelletaankin, jos yhtiömiehet eivät ole päättäneet toisin. Yksimielisyys ja vastuunalaisten yhtiömiesten asianhoitovaltuus ovat useinkin pienelle ja tavanomaiselle kommandiittiyhtiölle toimivimmat tavat liiketoiminnan hallinnoimiseen. Jos tarvetta kuitenkin ilmenee räätälöidymmille järjestelyille, on suositeltavaa ensin perehtyä avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain edellytyksiin. Apua lain tulkintaan voi tällöin saada soittamalla lakipuhelimeen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »