Minilex - Lakipuhelin

Henkilön kuuleminen todistelutarkoituksessa


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Todistelutarkoituksessa kuultavalla henkilöllä tarkoitetaan todistajaa tai asiantuntijaa. Jokaisella on pääsääntöisesti velvollisuus saapua tuomioistuimeen kuultavaksi todistelutarkoituksessa. Joissain tapauksissa todistaminen edellyttää kuitenkin tapauskohtaista harkintaa ja tiettyjen henkilöiden osalta todistamista on rajoitettu tai se voi olla kokonaan kiellettyä. Asiantuntijaa puolestaan kuullaan sellaisesta asiasta, jonka tuntemus kuuluu hänen erikoisosaamiseensa.

Todistajana voidaan kuulla ensinnäkin vain jutun ulkopuolista henkilöä, siis muuta kuin jutun asianosaisena olevaa tai hänen lakimääräisenä edustajanaan olevaa henkilöä. Todistajaksi ei kelpaa myöskään henkilö, jonka hyväksi tai jota vastaan tuomio tulee voimaan sillä tavoin, että asiassa annettava tuomio olisi sitova jutussa, jossa hän itse voisi olla asianosaisena.

Alle 15-vuotiaan ja henkilön, jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, kohdalla todistamista arvioidaan tapauskohtaisesti. Heitä kuulustellaan todistelutarkoituksessa ainoastaan silloin, jos tuomioistuin harkitsee tämän soveliaaksi ja jos henkilökohtaisella kuulemisella on asian selvittämiseksi keskeinen merkitys eikä kuuleminen todennäköisesti aiheuta kuultavalle sellaista kärsimystä tai muuta haittaa, joka voi vahingoittaa häntä tai hänen kehitystään.

Tietyssä tehtävässä olevan henkilön todistamista arvioidaan lainsäädännön ja käsillä olevien olosuhteiden mukaan.  Jos käsiteltävän asian tuomari tai muu vastaava henkilö nimetään todistajaksi, kysymys hänen kuulemisensa tarpeellisuudesta ratkaistaan esteellisyysväitteitä koskevan lainsäädännön mukaan. Jos käsiteltävän asian syyttäjä tai asianosaisen oikeudenkäyntiavustaja tai -asiamies nimetään todistajaksi, tuomioistuimen on harkittava, onko hänen kuulemisensa tarpeen. Tasavallan presidenttiä ei sen sijaan saa lainkaan kutsua kuultavaksi todistajana.

Todistajan henkilöä ja asemaa koskevien rajoitusten lisäksi todistajan todistamisvelvollisuutta voi rajoittaa henkilön velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamisesta.  Näistä velvollisuuksista ja oikeuksista on säädetty erikseen lainsäädännössä. Esimerkiksi sellaisista tiedoista ei saa todistaa, jotka ovat salassa pidettäviä valtion turvallisuuden takia tai sen takia, että ne koskevat Suomen suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön. Myös asianosaisen nykyinen tai entinen aviopuoliso taikka nykyinen avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, jolla on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen, saa kieltäytyä todistamasta. Laissa on näiden lisäksi muitakin tilanteita, joissa todistaminen on kiellettyä tai siitä saa kieltäytyä. Tarvittaessa niistä voi kysyä lakimieheltä ennen pääkäsittelyä.

Todistajana olevaa henkilöä kuullaan siitä, mitä hän on voinut nähdä tai kuulla asiaan liittyen, tai mitä hän esimerkiksi tietää asianosaisesta. Asiantuntijaa puolestaan kuullaan erityisiä tietoja vaativista kokemussäännöistä sekä niiden soveltamisesta asiassa ilmenneisiin seikkoihin. Asiantuntijalausunnot annetaan pääasiassa kirjallisina, mutta asiantuntijaa voidaan kuulla oikeudenkäynnissä lausuntonsa johdosta. Se edellyttää tällöin sitä, että suullinen kuuleminen on tarpeen asiantuntijan lausunnon epäselvyyksien, puutteellisuuksien tai ristiriitaisuuksien poistamiseksi; tuomioistuin katsoo sen muusta syystä tarpeelliseksi tai asianosainen sitä pyytää eikä kuuleminen ole ilmeisesti merkityksetöntä.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »