- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avustuspetos on talousrikollisuutta. Se kohdistuu julkiseen talouteen ja vaarantaa eri avustusjärjestelmille asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Avustuspetokseen syyllistämistä rajoittaa hieman se, että avustuksen tulee olla rikoslaissa määritellyllä tavalla muuhun tarkoitukseen kuin henkilökohtaiseen kulutukseen myönnetty avustus. Yhteiskunnan kehitys sekä yritystoiminta ja monet julkishallinnon hankkeet ovat luoneet olosuhteita ja tilaisuuksia, joita on käytetty avustuspetoksen kaltaisten rikosten tekemiseen. Avustuspetos liittyy avustusten saantiin ja sen yhteydessä petollisesti toimiseen.
Avustuspetos kielletään Suomen rikoslaissa rangaistuksen uhalla.
Avustuspetos on rikoslain mukaan kyseessä, kun joku
- antaa avustuksesta päättävälle väärän tiedon seikasta tai salaa sellaisen seikan, joka vaikuttaa olennaisesti avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, tai
- jättää ilmoittamatta sellaisesta avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin olennaisesti vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta, josta myöntämispäätöksen yhteydessä tai muuten on erityisesti velvoitettu ilmoittamaan, ja tällä tavalla hankkii tai yrittää hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä.
Avustuksella tarkoitetaan lain mukaan taloudellista tukea, joka myönnetään muuhun kuin henkilökohtaiseen kulutukseen lakisääteisesti tai harkinnanvaraisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai muun yhteisön tai säätiön varoista sen mukaan kuin siitä lailla erikseen säädetään, tai Euroopan yhteisöjen talousarvioista. Taloudellisena tukena pidetään myös lainaa, korkotukea ja lainan vakuutta. Avustuksella tarkoitetaan lisäksi myös valtionosuutta tai -avustusta kunnalle tai kuntayhtymälle.
Avustuspetoksesta voidaan määrätä sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Avustusrikkomuksesta voidaan tuomita teon ollessa vähäinen. Teon ollessa kokonaisuutena arvostellen törkeä, sovelletaan törkeän avustuspetoksen säännöstä.
Oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa, onko kyseessä olennainen avustuksen saantiin vaikuttava tekijä, otetaan huomioon muun muassa, kuinka merkittävää väärien tietojen antaminen tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on ollut määrältään, mitä taloudellisia vaikutuksia sillä on ollut, ja onko siihen liittynyt avustusten oikean käytön ja sen valvonnan kannalta ongelmallisia tai torjuttavia piirteitä. Oikeudessa on annettu tuomioita muun muassa rahoituspalveluiden väärinkäyttöön liittyvistä avustuspetoksista.
Innovaatiorahoituskeskus Tekes on Suomen valtion virasto, joka tarjoaa rahoituspalveluja muun muassa yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehitysprojekteihin edistämällä niiden kehitystä. Tekeksen tarjoamiin rahoituksiin on liittynyt avustuspetoksia, avustuspetosten epäilyjä ja niistä on annettu lainvoimaisia tuomioita oikeudessa. Rahoitettuihin projekteihin kohdistuneista rikos- ja väärinkäytösepäilyistä kolme käräjäoikeuden tuomioista koski avustuspetoksia vuonna 2016. Kahdessa tapauksessa annettiin tuomio törkeästä avustuspetoksesta ja yhdessä tapauksessa syytteet hylättiin.
Tietyissä tapauksissa Tekes voi vaatia pääomasijoitusta tuen ehdoksi, jolloin puhutaan niin sanotusta ehdollisesta rahoituspäätöksestä. Ehdollisissa rahoituspäätöksissä Tekes voi vaatia rahoitusehtojensa mukaisesti pääomasijoitusta rahoitustuen ehdoksi ja vaatia tilintarkastajan lausuntoa ennen tuen myöntämistä. Näihin tapauksiin on havaittu liittyvän rahojen palautukseen koskevia menettelyjä, joka voitanee katsoa avustuspetokseksi. Mikäli pääomasijoitus on palautettu sijoituksen suorittaneelle heti tilintarkastajan lausunnon jälkeen, voidaan puhua edellä mainitusta menettelystä. Tässä siis rahoituksen saajan menettely voidaan lukea avustuspetokseksi. Tekeksen suorittamien tarkastusten puolesta väärinkäytösten epäilyjä on tullut ilmi, jolloin poliisi on jatkanut avustuspetoksen tutkintaa.
Valtionavustuslain nojalla valtionapuviranomaisella on velvollisuus periä takaisin maksettu valtionavustus ja lopettaa valtionavustuksen maksaminen, jos saaja on rikkonut valtionavustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja. Saaja on saattanut toimia avustusta hakiessaan virheellisellä tavalla, kuten antamalla väärää tietoa asiasta, joka on vaikuttanut avustuksen saantiin, tai käyttänyt avustusta muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty.
Avustuksen määrittely ja perusteet sekä tavoitteet
Euroopan yhteisöjen myöntämät avustukset kuuluvat laissa tarkoitetun avustuksen määritelmään. Tämän tarkoituksena on suojata Euroopan yhteisöjen tuloja ja menoja.
Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella tehtiin muutoksia Euroopan yhteisön perustamissopimukseen, niin kutsuttuun Euroopan unionin ensimmäiseen pilariin, jotta koko yhteisön taloudellisten etujen suojaa voitaisiin parantaa. Kyseiseen perustamissopimukseen lisättiin uusi velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee toteuttaa samat toimenpiteet suojatakseen yhteisön taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä.
Julkisella taloudella tarkoitetaan valtion, kuntien ja julkisoikeudellisten yhteisöjen taloutta kokonaisuudessaan. Julkisen talouden käsitteellä tarkoitetaan ennen kaikkea kansallisten julkisyhteisöjen taloutta, mutta nykyään lisäksi Euroopan yhteisöjen myöntämää taloudellista tukea.
Euroopan yhteisöjen talous on rinnastettavissa jäsenvaltioiden talouteen, se palvelee kaikkien jäsenvaltioiden yhteistä ja kaikkia jäsenvaltioita hyödyttämään tarkoitettua yhteiskuntapolitiikkaa, jolloin jäsenvaltioiden edun mukaista on huolehtia Euroopan yhteisöjen varojen asianmukaisesta käytöstä. Näin ollen Euroopan yhteisöjen varat ovat perustellusti rinnastettavissa Suomen omiin kansallisiin julkisiin varoihin.
Edellä mainitun perusteella lakia on hallituksen esitöiden 45/1998 mukaisesti muutettu koskemaan myös avustuksia, jotka maksetaan avustuksen saajalle suoraan Euroopan yhteisöjen varoista. Avustusrikoksessa tarkoitettuun avustukseen eivät lukeudu sosiaaliavustukset.
Avustuspetoksen tekotapa
Avustuspetoksesta voidaan erotella sille tunnusomaisia piirteitä. Näihin voidaan katsoa lukeutuvaksi erehdyttäminen, tarkoittaen väärän tiedon antamista tai väärän käsityksen oikaisematta jättämistä. Toinen yleinen tunnusmerkki on erehdys eli erehdyttämällä luotu väärä käsitys tai mielikuva. Yleisestä petoksesta poiketen avustuspetos ei kuitenkaan edellytä erehtymistä, vaan teko katsotaan täyttyneeksi jo väärän tiedon antamisella avustuksesta päättävälle taholle. Kolmas tunnusomainen piirre on erehdyksellä aiheutettu taloudellinen hyöty ja toiminnan tarkoituksenmukaisuus.
Avustuspetoksen tunnusmerkistö täyttyy jo silloin, kun lain mukainen menettely olisi voinut johtaa avustuksen myöntämiseen. Menettelyn tai toiminnan ei näin ollen ole tarvinnut johtaa avustuksen myöntämiseen. Tekijän menettelyltä ei edellytetä oikeudettoman hyödyn tavoittelemista. Se, että menettelyn seurauksena yhteisön varoja nostetaan tai pidätetään oikeudettomasti on kuitenkin edellytys ja lukeutuu avustuspetoksen tekotavan tunnusmerkkeihin. Lainvalmistelutöiden mukaan hyödyn oikeudettomuuden määrittely avustustilanteessa voisi olla ongelmallista. Onkin siten päädytty lopputulokseen, jossa vaatimus hyödyn oikeudettomuudesta on jätetty pois avustuspetoksen tunnusmerkistöstä.
Rikoslaissa on olennaisuusvaatimus seikkojen vaikutuksellisuudelle. Sillä on haluttu rajata pienet epätarkkuudet ja itse asian kannalta merkityksettömät virheellisyydet tunnusmerkistön ulkopuolelle.
Se, että avustuksen hakija erehdyksestä tai huolimattomuudestaan johtuen on jättänyt jonkin avustukseen vaikuttavan seikan ilmoittamatta ei vielä täytä avustuspetoksen tunnusmerkistöä, vaan salaamisen on oltava tahallista. Teon tarkoituksenmukaisuus eli tahallisuuden on oltava sellainen seikka, jonka päättely on mahdollista objektiivisesti havaittavista todellisista olosuhteista. Suomen vuonna 1994 ratifioiman huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa (SopS 44/1994) on käytetty vastaavanlaista sanamuotoa.
Avustuspetoksiin, jotka kohdistuvat yhteisön varoihin sovelletaan myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä. Tämä on katsottu lain esitöissä perustelluksi lainsäädännön yhtenäisyyden vuoksi.
Avustuspetoksella halutaan siis suojella julkista taloutta, niin kansallista kuin yhteisöllistäkin. Syyllistyminen vaatii avustuspetokselle tunnusomaista menettelyä, josta on säädetty laissa. Huomionarvoista on, että avustuspetoksessa taloudellisia varoja on myönnetty muuhun kuin henkilökohtaiseen kulutukseen, jolloin esimerkiksi sosiaaliavustukset eivät tällöin lukeudu laissa tarkoitettuun avustukseen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Avustuksen hakijan pelkkä huolimattomuus ei täytä avustuspetoksen tunnusmerkkejä.
- Avustukseen lukeutuu myös Euroopan yhteisöjen varoista maksetut avustukset.
Varoitukset
- Avustuspetos on kyseessä, vaikka lain mukaisella menettelyllä olisi vain mahdollisuus johtaa avustuksen myöntämiseen.
- Hyödyn oikeudettomuus ei ole edellytys avustuspetoksessa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa