» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Riita-asian oikeudenkäynti on yksityisten ihmisten tai yritysten riitojen selvittämistä tuomioistuimessa. Oikeudenkäynnistä riita-asiassa käytetään myös nimitystä siviiliprosessi. Riita-asian osapuolia kutsutaan asianosaisiksi. Asianosaiset koostuvat kantajista sekä vastaajista. Kantaja on se osapuoli, joka nostaa kanteen tuomioistuimessa jotakin toista tahoa vastaan. Vastaaja on puolestaan se osapuoli, jota vastaan kanne nostetaan ja joka puolustautuu kanteessa esitetyiltä vaatimuksilta. Siviiliprosessi jaetaan dispositiivisiin ja indispositiivisiin riita-asioihin ja asianosaisten rooli määräytyykin riidan luonteen perusteella.
Suurin osa riita-asioista on dispositiivisia. Dispositiivisissa riita-asioissa noudatetaan määräämisperiaatetta, jonka mukaan asianosaisilla on oikeus määrittää itse, missä laajuudessa he vaativat tuomioistuimelta oikeusturvaa vai vaativatko sitä ollenkaan. Dispositiivinen riita-asia tarkoittaa myös, että asianosaiset voivat päätyä sovintoon missä tahansa käsittelyn vaiheessa. Dispositiivisessa riita-asiassa noudatetaan lisäksi käsittelymenetelmää. Käsittelymenetelmä tarkoittaa, että asianosaiset ovat itse vastuussa asian selvittämisestä esittämällä ja näyttämällä toteen ne seikat, jotka haluavat tuomioistuimen ottavan huomioon. Tuomioistuin on sidottu asianosaisten vaatimuksiin, eikä se voi tuomita muuta tai enempää kuin on nimenomaisesti vaadittu. Kantajan roolina riita-asiassa on siis ensinnäkin päättää kanteen nostamisesta ja mihin hän kanteensa perustaa. Lisäksi hänen on määritettävä vaatimuksensa vastaajaa kohtaa. Kantajan on myös esitettävä riittävät todisteet vaatimustensa tueksi. Vastaajan tehtävänä on puolestaan osoittaa, ettei kanteen vaatimuksille ole perusteita ja esittää tarvittavat todisteet. Vastaaja voi myös nostaa vastakanteen kantajaa vastaan käsiteltävänä olevassa riita-asiassa.
Indispositiiviset riita-asiat ovat huomattavasti harvinaisempia ja ne liittyvät lähinnä isyyteen ja lapsen huoltajuuteen. Indispositiivisessa riita-asiassa noudatetaan virallisperiaatetta eikä asianosaisilla ole oikeutta päätyä sovintoon kesken tuomioistuinkäsittelyn. Riita-asia ratkeaa aina tuomioistuimen antamalla tuomiolla. Indispositiivisissa riita-asioissa katsotaan olevan kyseessä niin suuri julkinen intressi, että vastuu prosessinjohdosta ja käsittelyn etenemisestä kuuluu yksinomaan tuomioistuimelle. Tämä tarkoittaa, että tuomioistuimella on suurempi vastuu oikeudenkäynnin kulusta ja asianosaisten oikeusturvasta. Asianosaisten rooli indispositiivisen riita-asian etenemisessä onkin huomattavasti rajoitetumpi dispositiiviseen riita-asiaan verrattuna. Kuitenkin myös indispositiivisissa riita-asioissa asianosaisten on esitettävä todistusainestoa perusteidensa tueksi.
Asianosaisten rooli riippuu siis siitä, onko kyseessä dispositiivinen vai indispositiivinen riita-asia. Dispositiivisessa riita-asiassa asianosaisten rooliin kuuluu päättää kanteen nostamisesta, vaatia oikeusturvaa haluamassaan laajuudessa sekä hankkia ja esittää tarvittavat todisteet omien vaatimustensa tueksi. Indispositiivisessa riita-asiassa asianosaisten rooli on huomattavasti suppeampi, kun taas tuomioistuimen rooli vastaavasti kasvaa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa