Apulaisoikeusasiamies antoi 24.4.2018 ratkaisun kantelun johdosta. Kantelu koski Väestörekisterikeskuksen menettelyä keskukselle esitettyyn tietopyyntöön vastaamisen osalta. Apulaisoikeusasiamies katsoi Väestörekisterikeskuksen menettelyssä olleen puutteita ja viivästyksiä.
Kantelu esitettiin koskien tilannetta, jossa kantelija oli pyytänyt Väestörekisterikeskukselta saada tietää omiin ja lapsensa väestöjärjestelmätietoihin tietyllä aikavälillä kohdistuneista kyselyistä. Tietopyyntö oli koskenut lokitietoja muun muassa sen vuoksi, että kantelijalla oli ollut asiassa tietoihin kohdistuvia käyttö- ja hyväksikäyttöepäilyitä. Lisäksi hän oli pitänyt mahdollisena, että voimassa olevia lakeja olisi rikottu. Kantelija oli saanut omat tietonsa noin neljän kuukauden kuluessa tietopyynnön esittämisestä. Lapsen tietoja ei kantelijan ollut ensimmäisen tietopyynnön esittämisen myötä ollut mahdollista saada lainkaan. Syyksi asian käsittelijä oli tällöin ilmoittanut, ettei kantelija ollut lapsen huoltaja. Kantelijalla ei katsottu olleen oikeutta toimia lapsen nimissä. Kantelija oli ilmoittanut sähköpostitse päätöksenantopäivänä Väestörekisterikeskukselle tuomioistuimen hänelle antamasta päätöksestä, jonka nojalla tietoja tulisi antaa. Asia oli otettu tällöin uudelleen tarkasteltavaksi ja lasta koskevat tiedot oli saatu uuden tietopyynnön esittämisen jälkeen, yli vuoden kuluttua.
Kantelu kohdistettiin Väestörekisterikeskuksen menettelyyn tietopyyntöön vastaamisessa ja menettelyn kestoon. Kantelijan mukaan myös väestötietojärjestelmän käytön seurannan asianmukaisessa järjestämisessä saattoi olla puutteita.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu
Apulaisoikeusasiamies huomioi, että väestötietojärjestelmän tietojen käsittelyä säännellään niin erityislainsäädännössä kuin osittain yleislainsäädännössä. Lokitietojen keräämisen katsottiin mahdollistavan rekisterinpitäjälle hänelle säädetyn valvomisvelvollisuuden toteuttamisen henkilötietojen käsittelyn ja tietojen käsittelyn viranomaisissa osalta. Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei kantelijaa koskenutta neljän kuukauden käsittelyaikaa voitu pitää liian pitkänä johtuen tietopyynnön ratkaisemisen aikaa vaativuudesta. Kaikesta huolimatta korostettiin kuitenkin julkisuuslain määräaikojen noudattamiseen pyrkimistä, kun kyse on tietojen antamisesta. Lapsen osalta tiedonsaantia pidettiin selvästi viivästyneenä. Lasta koskevien tietojen saantiin liittyi viivästyksiä muilta viranomaisilta hankittavan lisäselvityksen suhteen ja toimintaan puutteita sen osalta, että kantelijalla oli ollut tuomioistuimen antama päätös oikeudesta tiedonsaantiin, muttei oikeutta oltu Väestörekisterikeskuksen toimesta tarkastettu, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vaikutti siltä, että Väestörekisterikeskuksen ohjeistus oli riittämätön koskien sitä, millaista selvitystä tulisi antaa tietojen käyttötarkoituksesta, jotta yksilöityjä tietoja voitaisiin luovuttaa. Apulaisoikeusasiamies päätyi siihen, ettei Väestörekisterikeskuksen toimintaa voitu pitää kaikilta osin lain mukaisena, minkä lisäksi menettely oli paikoin viivästynyt aiheettomasti.
Apulaisoikeusasiamies päätti saattaa näkemyksensä Väestörekisterikeskuksen tietoon ja pyysi keskusta ilmoittamaan määräajassa niistä toimenpiteistä, joihin se on annetusta ratkaisusta johtuen ryhtynyt ohjeistuksen tarkentamiseksi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi