» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, voitiinko yhtiön tosiasiallista määräysvaltaa käyttänyttä henkilöä pitää kirjanpitovelvollisen edustajana, ja voitiinko hänet tämän perusteella tuomita kirjanpitorikoksesta, vaikka hänellä ei ollut muodollista asemaa yhtiössä. Tapauksessa A toimi X Oy:n tosiasiallisena johtajana, vaikka hän ei omistanut yhtään yhtiön osaketta, eikä hänellä ollut muodollista asemaa yhtiön hallituksessa. Todellisuudessa hän kuitenkin käytti suurinta määräysvaltaa yhtiössä. X Oy:n kirjanpitoa oli laiminlyöty noin kahden vuoden ajan. Siihen ei ollut kirjattu asiallisesti muun muassa yhtiön liiketapahtumia. Myös yhtiön tilinpäätösten laatiminen oli laiminlyöty. Laiminlyöntien vuoksi yhtiön taloudellisesta tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ei voitu saada kirjanpitovelvolliselta edellytettävää oikeaa ja riittävää kuvaa.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n kirjanpitorikoksesta ja erikseen hänen syyksi luetusta törkeän petoksen yrityksestä neljän kuukauden ja 20 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden mukaan A oli tosiasiallisen määräysvaltansa perusteella yhtiössä sellaisessa asemassa, että hän oli vastuussa yhtiön kirjanpidosta. Hovioikeus oli asiassa samaa mieltä, eikä muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Myös korkein oikeus katsoi A:n syyllistyneen tekijänä kirjanpitorikokseen, eikä muuttanut hovioikeuden ratkaisun lopputulosta.
Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan toteamalla, että kirjanpitorikokseen voi tekijänä syyllistyä myös kirjanpitovelvollisen edustaja. Tällaisena edustajana voidaan pitää henkilöä, joka vastaa kirjanpidon oikeellisuudesta. Osakeyhtiön sisäisestä organisoinnista tai tosiasiallisista olosuhteista voi seurata, että joku muu henkilö kuin toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen on velvollinen huolehtimaan kirjanpitoon kuuluvista tehtävistä ja häntä voidaan tämän perusteella pitää kirjanpitovelvollisen edustajana. Tapauksessa A oli käytännössä hoitanut X Oy:n koko liiketoiminnan ja käyttänyt siinä tosiasiallista määräysvaltaa, joten hän oli yhtiön tosiasiallisena johtajana tullut vastuuseen yhtiön edustajana myös yhtiön kirjanpidosta huolehtimisesta. Korkeimman oikeuden pyrkimys ratkaisullaan oli myös estää vastuun kiertämistä keinotekoisilla järjestelyillä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu ei syntynyt kuitenkaan yksimielisesti. Enemmistön kanssa eri mieltä olleet jäsenet olisivat kumonneet hovioikeuden tuomion kirjanpitorikoksen osalta ja vapauttaneet A:n siitä tuomitusta rangaistuksesta. Heidän mukaan tapauksessa A:lla ei ollut sellaista asemaa X Oy:ssä, että hänet lain mukaan voisi tuomita kirjanpitorikoksesta rikkomatta laillisuusperiaatetta. Ketään ei saa tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei ole tekohetkellä säädetty rangaistavaksi. Tapauksen jälkeen lainsäädäntöön on lisätty myös tosiasiallista määräysvaltaa käyttävän henkilön vastuu kirjanpidosta.
Selaa lakitietoa