» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli tuonut Venäjältä Suomeen piraattituotteina 80 CD-levyä ja 20 PlayStation-peliä. Tapauksessa oikeuden selvitettäväksi jäi se, oliko A kuljettanut kyseiset tuotteet Suomeen yleisön käyttöön levitettäviksi, missä tapauksessa hän olisi syyllistynyt tekijänoikeuslain 56 a §:n kuvailemaan tekijänoikeusrikkomukseen. A oli tiennyt kyseessä olleiden levyjen ja pelien olleen piraattituotteita, mutta hän kiisti tuoneensa ne maahan yleisön käyttöön levitettäväksi, vaan kertoi, että hän oli tuonut ne sekä omaa että sukulaistensa käyttöä varten Suomeen. A oli myöskin luovuttanut tuotteet sukulaisille vastikkeettomasti.
Käräjäoikeus arvioi tapausta ensin sen kannalta, olivatko A.n esittämät perusteet tuotteiden maahantuonnille uskottavat. Käräjäoikeuden mukaan tuotteiden kokonaismäärä, toisiokappaleiden määrä ja kokonaishinta viittasivat siihen, että A:n kertomusta voitiin pitää luotettavana ja tapauksen arviointi voitiin perustaa sen varaan. Itse tekijänoikeusrikkomuksen tunnusmerkistön täyttymisen osalta käräjäoikeus totesi, että jotta A voitaisiin rikkomuksesta tuomita, olisi hänen tullut levittää maahantuomansa tuotteet yleisön keskuuteen ja ennalta määräämättömille henkilöille. Kun A oli luovuttanut tuotteet sukulaisilleen, rikkomusta ei katsottu tapahtuneen ja syyte hylättiin. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota asiassa, vaikka se totesikin hallituksen esityksen perusteella, että on tulkinnanvaraista, lasketaanko tuotteiden sukulaisille luovuttaminen niiden yleisön keskuuteen levittämiseksi. Hovioikeus perustikin päättelynsä näin ollen ennemminkin siihen, että tulkinnanvaraista säännöstä oli tulkittava syytetyn eduksi.
Korkein oikeus (KKO) ei pitänyt A:n kertomusta uskottavana. KKO:n mukaan A:n Venäjältä Suomeen tuomien levyjen ja pelien määrä ylitti selkeästi sen, mitä yleisesti oltiin pidetty tavanomaisena omaan käyttöön tarkoitettuna määränä. KKO kiinnitti huomiota myös siihen, että A:lla oli joistakin levyistä useampiakin toisiokappaleita, eikä hän ollut myöskään omistanut pelikonsolia tuodessaan pelejä maahan. KKO onkin nähnyt, että A toi tuotteet maahan yleisön keskuuteen levitettäviksi ja syyllistyi täten tekijänoikeuslain 56 a §:n mukaiseen tekijänoikeusrikkomukseen. Näin ollen KKO kumosi alempien oikeusasteiden antamat tuomiot ja määräsi A:n maahantuomat levyt ja pelit hävitettäviksi.
Oikeusneuvokset Lehtimaja ja Raulos päätyivät samaan lopputulokseen kuin korkeimman oikeuden enemmistö, mutta he arvioivat tuomion perusteluita hieman eriävällä tavalla. Heidän mukaansa tuliaisten tuominen perheenjäsenille voisi luokittua yleisön keskuuteen levittämiseksi, mikäli kyseiset perheenjäsenet eivät asuisi maahantuojan kanssa samassa taloudessa. Näin ollen he ottivat enimmäkseen kantaa edellä esitettyyn hovioikeuden tapauksen osalta suorittamaan arviointiin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa