» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jäälohkare oli pudonnut erään asunto-osakeyhtiön omistaman rakennuksen pihalla olleen henkilön päähän, jonka seurauksena hän oli saanut surmansa. Huoltoyhtiö toimi kiinteistön hoitamiseksi, mutta huoltoyhtiön sopimukseen ei ollut sisällytetty huoltoyhtiön tehtäväksi huolehtia lumen ja jään poistamisesta katolta. Asunto-yhtiöllä oli täten vastuu katon puhdistamisesta, koska tehtävää ei ollut selvästi siirretty huoltoyhtiön hoidettavaksi. Korkein oikeus tuomitsi asunto-osakeyhtiön puheenjohtajan kuolemantuottamuksesta, koska asunto-osakeyhtiö oli laiminlyönyt turvallisuusvelvoitteen.
Virallinen syyttäjä vaati Kuopion käräjäoikeudessa että Asunto Oy K:n hallituksen puheenjohtaja P tuomitaan rangaistukseen kuolemantuottamuksesta. Käräjäoikeudessa P kiisti olevansa syyllinen. P vetosi tapahtuneen olleen tapaturmaa, johon oli vaikuttanut ilman lämpötilan nopea kohoaminen, joka oli poikkeuksellista siihen vuoden aikaan. Käräjäoikeuden mukaan asunto-osakeyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat vastuussa rakennuksen turvallisuudesta ja siten jään poistamisesta. Koska kiinteistön huoltosopimuksessa ei oltu sovittu jään tai lumen katolta poistamisesta, hallituksen työnjaon mukaan hallituksen puheenjohtaja P:lle oli kuulunut kiinteistön turvallisuudesta huolehtiminen. P oli siten käräjäoikeuden mukaan vastuussa hallituksen jäsenenä ja laiminlyönyt huolehtia putoamisvaarassa olevan jään poistamisesta katolta. Vaaran sattumisen mahdollisuus oli myös silminnähden havaittava, joten se ei ollut sillä tavalla yllättävä, että se olisi voinut estää syytteessä mainitun seurauksen syntymisen. Koska musiikkiliike sijaitsee vilkkaan kadun varrella, on huolellisuusvelvollisuus ollut korostunut. Käräjäoikeus tuomitsi P:n syyllistyneen kuolemantuottamukseen, josta tämä sai 50 päiväsakkoa sakkorangaistukseksi.
Hovioikeudessa P vaati, että häntä koskeva syyte hylätään perusteettomana. P kertoi hovioikeudessa, että kaikki asunto-osakeyhtiön kiinteistönhoitoon liittyvät työt oli ulkoistettu, kuten oli myös muissa hänen asunto-osakeyhtiön hallituksessa toimimissa yhtiöissään. Kuitenkin kaikkia huoltosopimuksia koski se, että erikseen oli sovittu niistä palveluista, josta laskutettiin kuukausilaskulla, ja erillistyöt tehtiin tarpeen mukaan ja erillisellä laskulla. Näihin erillistöihin oli kuulunut myös lumenpudotus rakennuksen katolta. Sopimuksessa ei oltu sovittu, että katon turvallisuuden valvonta kuuluisi huoltoyhtiölle, eikä sen kuulumisesta toimeksisaajalla ollut mainintaa myöskään kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisissä sopimusehdoissa. Näin ollen Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden mukaisesti siihen kantaan, että P:n tuli hallituksen puheenjohtajana valvoa asunto-osakeyhtiön puolesta huoltoyhtiön huoltotöiden asianmukaista suorittamista sekä tämän velvollisuuden laiminlyömällä hän on syyllistynyt käräjäoikeuden syyksi lukemaan tekoon eli kuolemantuottamukseen.
Korkeimmassa oikeudessa tapauksessa kysymyksenä oli siis se, onko asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja huolimattomuudellaan aiheuttanut henkilön kuoleman, kun hän on laiminlyönyt huolehtia katon puhtaudesta. Rikoslain 21 luvun 8 § mukaisesti toisen kuoleman huolimattomuudellaan aiheuttanut tuomitaan kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Jos kyseessä on ollut tapaturma, siitä ei rangaista kuolemantuottamuksena.
Huolimattomuuden määritelmänä rikoslaissa on se, jos henkilö rikkoo olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta tai sellaista huolellisuutta, jota häneltä vaaditaan vaikka hän olisi pystynyt sitä noudattamaan. lisäksi alalla noudatettavat määräykset ja hyväksytyt käytännöt toimivat apuna, kun arvioidaan, onko toimittu riittävän huolellisesti. On lisäksi tapauskohtaisesti arvioitava riskejä ja etuja, joita eri toimintavaihtoehdoilla on sekä verrata tehtyjä valintoja siihen, miten huolellinen henkilö vastaavassa tilanteessa toimisi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki määrää, että rakennus ja sen ympäristö on pidettävä terveellisessä ja turvallisessa kunnossa. Kuopion kaupungin järjestyssäännöt myös velvoittavat viipymättä poistamaan lumen tai jään katolta, joka voi pudotessaan aiheuttaa vaaraa. Rakennuksen omistaja tai haltija on rikosoikeudellisessa vastuussa, jos hänen huolimattomasta menettelystään aiheutuu vaaraa tai vahinkoa näiden normien vastaisesta menettelystä.
P on Asunto Oy K:n hallituksen puheenjohtaja ja sen takia sellaisessa asemassa, että häntä koskee rakennuksen omistajan tai haltijan vastuu. Koska rakennus sijaitsee kävelykadun varrella, huolellisuusvelvoite turvallisuudesta on entisestään korostunut. P kiisti syyllisyytensä vedoten kiinteistöhuoltoyhtiön huoltosopimukseen, jolla oli sovittu kiinteistönhuollon tehtävien kuulumisesta huoltoyhtiölle. Huoltosopimuksessa oli kuvailtu huoltoyhtiölle kuuluvia tehtäviä, mutta sopimuksessa ei ollut sopimusehtoa tai mainintaa katolle kertyneen lumen tai jään pudottamisesta taikka edes katon tarkkailusta. Aikaisempina vuosina oli puheenjohtajan ja huoltoyhtiön erikseen sopimalla sovittu lumen poistosta, jolloin se oli teetetty myös siihen erikseen hankituilla työntekijöillä ja jolloin myös asunto-osakeyhtiötä oli tällaisesta työstä laskutettu erikseen.
Korkeimman oikeuden mukaan on mahdollista, että kiinteistön omistajalle tai haltijalle kuuluva turvallisuusvelvoitteen täyttämisvastuu siirretään antamalla kiinteistön hoito sopimuksella huoltoyhtiölle, jolloin vastuu turvallisuusvelvoitteen täyttämisestä siirtyy tai rajoittuu. Kiinteistön omistajan tai haltijan tulee toimeksiantajana valvoa huoltoyhtiön tehtävien hoitamista. Asunto-osakeyhtiön hallitukselta on perusteltua edellyttää, että vastuunjako toteutetaan sopimuksin huoltoyhtiön kanssa selkeästi niin, ettei synny epäselvyyksiä siitä, kenen vastuulla lumen ja jään kerääntymisen tarkkailu katolla on ja kenen tulee sen johdosta ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin vaaran ja vahingon välttämiseksi. Korkein oikeus katsoo, että Asunto K Oy:n katolla olevan lumen ja jään muodostumisen seuraaminen on jäänyt huoltoyhtiön työntekijöiden muiden tehtävien ohella tekemien havaintojen sekä asukkaiden ja ohikulkijoiden huomautusten varaan. P on itse satunnaisesti seurannut tilannetta rakennuksella vieraillessaan, mutta kokonaisuudessaan tilanteen valvonta on ollut sattumanvaraista ja epäsäännöllistä. Korkein oikeus katsoi, että huoltosopimuksen perusteella ei ollut selvää, kenen vastuulla katon tarkkailu on ollut. Sopimus ei siten vapauttanut osakeyhtiötä itseään katon valvonnasta ja puhtaanapidosta, eikä kuvatun kaltaista sattumanvaraista lumi- ja jäätilanteen valvontaa voitu pitää turvallisuuden kannalta riittävänä. Koska P on asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, hän on vastuussa järjestelystä ja siten myös sen riittämättömyydestä.
Se, oliko kyseessä tapaturma vai tuottamuksellinen huolehtimisvelvollisuuden täyttämättä jättäminen, tutkittiin tarkastelemalla tapahtumaa edeltäneitä sääolosuhteita, jotka olivat vaikuttaneet lumen jääksi muuttumiseen, jään irtoamiseen ja putoamiseen aiheuttaen henkilön A:n kuoleman. P katosi että jääksi muodostuminen oli tapahtunut ennalta-arvaamattomista sääolosuhteiden vaihtelusta, mikä teki tilanteesta yllätyksellisen. Kirjallinen todistelu sääolosuhteiden vaihtelusta osoitti, että sää oli ollut runsaan viikon ajan epävakainen vaihdellen pakkaslukemista nollan yläpuolelle. Muissa kiinteistökohteissa, jotka kuuluivat lumen putoamisen riskiryhmään, oli aloitettu lumenpudotuksen viisi päivää ennen syytteessä tarkoitettua tapahtumaa. Tämä osoittaa, että olosuhteet eivät olleet niin yllättävät, että tapahtumaa tulisi pitää tapaturmana.
Korkeimman oikeuden johtopäätöksenä on siis, että asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ei ole noudattanut sitä huolellisuutta kiinteistön turvallisuuden suhteen, jota häneltä on voitu edellyttää, sillä hän on laiminlyönyt huolehtia katon turvallisuudesta ja sen johdosta tuottamuksellisesti aiheuttanut A:n kuoleman, kun katolta on pudonnut jäälohkare A:n päähän.
Selaa lakitietoa