Koronavirusepidemiasta johtuen kunnat ovat tarvinneet aiempaa enemmän tukea selviytyäkseen peruspalvelujensa tehokkaasta ja laadukkaasta tarjoamisesta. Verontilityslakia ja tuloverolakia muutetaankin osana koronavirusepidemiaan liittyviä kuntien tukemistoimia. Muutosten tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset mahdollisimman tehokkaasti sekä helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Muutokset astuvat voimaan 15.7.2020 ja ne koskevat verovuotta 2020.
Uudistuksella muutetaan verontilityslakia siten, että kunnat saavat yhteisöveron tuotosta 10 % enemmän kuin aiemmin. Ennen uudistusta kuntien osuus oli 32,13 %. Muutoksen jälkeen kuntien osuus nousee 42,13 prosenttiin. On kuitenkin huomattava, että valtion osuus verosta alenee saman verran kuin yhteisöveron määrä kasvaa. Näin ollen muutosten jälkeen valtion osuus on 57,87 %, kun aiemmin se oli 67,87 %. Tuloverolakiin tehdään näitä muutoksia vastaavat muutokset.
Verohallinto oikaisee verovuotta 2020 koskevat tilitykset lain voimaantulon jälkeen tehtävässä ensimmäisessä tilityksessään. Oikaisun ansiosta kunnat saavat heinäkuussa lisää yhteisöveroa 227 miljoonaa euroa.
Uudistuksen myötä korotetaan myös eräiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosenttia. Tällaisia yhteisöjä ovat muun muassa valtio, valtion liikelaitos, kunta ja seurakunta sekä tiekunnat ja yleishyödylliset yhteisöt. Kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti näillä yhteisöillä vuonna 2020 on 8,43. Aiemmin veroprosentti oli 6,43. Verohallinto ei laske edellä mainittujen yhteisöjen kiinteistöstä saatujen tulon ennakkoveroa uudelleen. Yhteisöt voivat kuitenkin itse hakea korotusta aiemmin laskettuun verovuoden 2020 ennakkoveroon. Toinen vaihtoehto on hakea lisäennakkoa.
Kunnan hoidettavaksi kuuluu huomattava määrä tehtäviä, jotka niille määräytyy lainsäädännön mukaisesti. Kunta voi myös ottaa itsehallinnon nojalla itselleen tehtäviä. Kuntien lakisääteiset tehtävät liittyvät ennen kaikkea seuraaviin palveluihin: koulutus ja päivähoito, kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastopalvelut, veden- ja energiantuotanto, jätehuolto, ympäristöpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoiminta. Lakimuutosten myötä kunnille pyritään turvaamaan mahdollisimman laajat mahdollisuudet selviytyä lakisääteisten peruspalvelujensa hoitamisesta. Lainsäädännön uudistukset ovatkin merkittäviä, jotta peruspalvelujen laadusta ei tarvitse tinkiä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi