Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen tunnustamisprojektin loppuraportissa todetaan, että väkivaltainen ekstremismi on valitettavasti tullut jäädäkseen myös suomalaisiin vankiloihin.
Projekti aloitettiin elokuussa 2016 päätavoitteenaan kehittää toimintatapoja, joilla vankiloissa voidaan havaita niissä tapahtuvaa ekstremismistä radikalisoitumista, sekä kouluttaa Rikosseuraamuslaitoksen henkilökuntaa, jotta toimintatavat saadaan käyttöön ja jotta henkilökunta osaa paremmin tehdä luotettavia arvioita radikalisoitumiselle alttiista vangeista.
Projektin aikana koulutettiin arviolta 400 virkamiestä ja ilmiöön liittyviä henkilöitä havaittiin vankiloissa yhteensä 112. 76 heistä edusti radikaalia islamismia, 28 äärioikeistoa ja 8 jotain muuta aatetta. Havaituista henkilöistä 76 oli vankilassa tai valvotussa koevapaudessa tammikuussa 2018. Projekti keskittyi pääasiassa Etelä-Suomen alueelle, mutta havaintoja radikalisoituneista vangeista tehdään myös muiden alueiden vankiloissa.
On tärkeä huomata, että osa projektin aikana havaituista vangeista olivat radikalisoituneet jo ennen vankilaan tuloa. Vankiloissa havaittiin myös olevan henkilöitä, jotka voivat olla kykeneviä ja halukkaita suorittamaan terroristista toimintaa.
Altistuminen radikalisoitumiselle
Projektin loppuraportissa todettiin, että radikalisoitumisen prosessiin kuuluva vieraantuminen yhteiskunnasta ja sen normeista voi helposti voimistua vankilassa. Tämä johtuu siitä, että vankila on rajoitettu ympäristö verrattuna muuhun yhteiskuntaan. Yleisin syy vankiloissa tapahtuvalle radikalisoitumiselle on vangin altistuminen aatteelle, joka sisältää ekstremistisiä piirteitä.
Koska vankilassa vanki on eristyksissä läheisistään ja sosiaalisesta tukiverkostostaan, saattavat karismaattiset, ekstremististä ideologiaa edustavat, radikalisoivat johtohahmot saada kannatusta etenkin yksinäisten vankien keskuudesta. Projektissa havaittiin, että radikalisoitumiselle voimakkain altistava tekijä oli katkeruus.
Projektissa huomattiin myös, ettei väkivaltaisella ekstremistillä ole yhtä tiettyä profiilia. He saattavat olla muuten täysin ”normaalisti” toimivia vankeja, mutta yhdistävänä tekijänä tällaisilla vangeilla on tietyn ideologian ajaminen jopa väkivaltarikoksiin asti.
Miten puuttua ekstremismiin?
Koska vaikuttavimmista kuntoutusmenetelmistä ei ole vielä näyttöä, on tällä hetkellä tärkeintä sijoittaa haavoittuvassa asemassa olevat vangit erilleen vaikuttajista. Tämänhetkinen tärkein tapa on siis turvallinen laitossijoittelu. Toinen keino ehkäistä radikalisoitumista on myös vangin kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta vankeusrangaistuksensa aikana, ja mahdollisuudet osallistua mielekkääseen toimintaan.
Projektissa havaittiin, että kaikkein tärkeintä ekstremismiin puuttuessa, on puuttua tilanteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, oli tapa sitten kurinpidolliset toimet, vangin uudelleensijoittelu tai puhuttelu.
Suomen vankiloissa ei ole vielä ekstremistivangeille räätälöityjä kuntouttavia toimia. Projektin raportissa ehdotetaan esimerkiksi lisää koulutusta henkilökunnalle, eri kulttuurien ja kielten osaajien rekrytointia, panostuksia tiedonhankintaan vankiloissa sekä tietojen vaihtoon eri viranomaisten kesken. Rikosseuraamuslaitos saisin vuodella 2018 lisämäärärahaa, jolla on tarkoitus kamppailla radikalisoitumista vastaan vankiloissa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi