Uudet tieliikenne ja vesiliikenne laki tulivat voimaan 1.6.2020. Uuden tieliikennelain (729/2018) tarkoituksena on lisätä liikenteen turvallisuuttaa ja vastuullisuutta sekä luoda vahvempi perusta digitalisoitumiselle sekä turvalliselle automaation hyödyntämiselle. Uuden vesiliikennelain (782/2019) tarkoituksena on vastaavasti lisätä vesiliikenteen turvallisuutta, edistää vastuullista veneilyä sekä automaation hyödyntämistä.
Tieliikennelain uudistuksista
Uuden tieliikennelain myötä otetaan käyttöön useita uusia liikennemerkkejä. Näitä ovat muun muassa ajokaistojen yhdistyminen ja vähimmäisnopeus. Lisäksi monia merkkejä on selkeytetty yksinkertaistamalla merkeissä esiintyviä hahmoja. Uusien liikennemerkkien käyttöönottoon on varattu 10 vuoden siirtymäaika.
Uudistuksen myötä tulee myös useita pyöräilyä koskevia uusia liikennemerkkejä. Esimerkiksi pyöräkaistasta voidaan jatkossa merkitä myös liikennemerkin avulla, kun nykyisin käytössä on vain ajoratamerkintä. Pyöriin tulee lisäksi pakolliseksi käyttää pimeän aikaan punaista takavaloa.
Uudistus muuttaa joitakin nopeusrajoituksia ja lisäksi joillekin teille voidaan tulevaisuudessa määrätä vähimmäisnopeus. Näin ollen tielle voidaan asettaa vähimmäisnopeus, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä. Vähimmäisnopeuksin rajoitetulla tiellä ei saa täten ajaa ajoneuvolla, jonka rakenteellinen nopeus on alle merkillä osoitetun vähimmäisnopeuden.
Uudistuksella yksinkertaistetaan pysäköinnin alkamisajan ilmoittamista sekä täsmennetään hätävilkkujen käyttöä liikkuvassa ajoneuvossa. Laissa on muun muassa täsmennetty, että hätävilkkuja saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa, jos on tarpeellista varoittaa muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta.
Uuden tieliikennelain myötä talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Lisäksi nastarenkaiden käyttö on sallittua marraskuun alusta maaliskuun loppuun ja muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttää.
Uudessa tieliikennelaissa otetaan käyttöön liikennevirhemaksu, joka korvaa 1980-luvulta asti voimassa olleen rikesakon. Liikennevirhemaksu on maksuseuraamus, joka voidaan määrätä seuraamukseksi uudessa tieliikennelaissa sanktioiduissa liikennerikkomuksissa. Liikennevirhemaksun suuruus on vähintään 20 euroa, mutta enintään 200 euroa.
Jalankulkijoita koskevia muutoksia ei uudistuksen myötä juurikaan tule. Uudistus tuo mukanaan joitakin muutoksia mopoilua koskeviin liikennesääntöihin. Esimerkiksi mopolla hinaaminen on uudistuksen myötä kiellettyä, jos hinaaminen haittaisi ajoa tai aiheuttaisi vaaraa muille tienkäyttäjille. Lisäksi joitakin mopoiluun liittyviä liikennemerkkejä on uudistettu.
Vesiliikennelain uudistuksista
Uudessa vesiliikennelaissa on vahvasti esillä vesikulkuneuvon päällikön vastuu. Päällikkö vastaa ennen kaikkea vesikulkuneuvon turvallisesta kulusta sekä varusteista ja niiden käytöstä. Uutena velvollisuutena päällikkö vastaa muun muassa siitä, että riittävät varusteet ovat veneillessä mukana ja helposti saatavilla.
Uudella vesiliikennelailla täsmennetään myös vesillä liikkumisen pätevyysvaatimuksia. Veneen kuljettajalla tulee olla olosuhteet huomioiden riittävä ikä, kyky ja taito huolehtia veneen kuljettamisesta turvallisuus huomioiden.
Uudistuksen myötä vuokravenesääntely kevenee. Aiemman lain edellyttämistä vuokraveneitä koskevista teknisistä vaatimuksista ja katsastusvaatimuksista luovutaan. Vuokraveneiden on kuitenkin täytettävä edelleen lain edellyttämät yleiset turvallisuus- ja varustevaatimukset. Näillä muutoksilla pyritään helpottamaan veneen vuokrausta.
Uudessa vesiliikennelaissa vesiliikenteen rangaistusjärjestelmä uudistuu, mutta vesikulkuneuvojen rekisteröinti pysyy pääosin ennallaan. Nykyisen rikosoikeudellisen rangaistusjärjestelmän rinnalle otetaan käyttöön vesiliikenteen liikennevirhemaksujärjestelmä. Liikennevirhemaksu on maksuseuraamus, joka voidaan määrätä seuraamukseksi vesiliikennelaissa sanktioiduissa vesiliikennerikkomuksissa. Vesiliikenteen liikennevirhemaksun suuruus on rikkomuksen laadusta riippuen 70-120 euron suuruinen. Uuden vesiliikennelain valvonnasta vastaavat poliisin lisäksi Rajavartiolaitos, Tulli sekä Liikenne- ja viestintävirasto.
Vesiliikenteen sääntöjä laajennettiin uudistuksella huomattavasti aiemmasta sääntelystä ja pyrittiin samalla huomioimaan suhde merilakiin. Uutta vesiliikennelakia tarkentamaan annettiin myös kaksi asetusta. Nämä koskevat maantielauttoja sekä alusten miehitystä ja laivaväen pätevyyttä. Asetukset tulivat voimaan samaan aikaan vesiliikennelain kanssa 1.6.2020.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi