Suomi sijoittuu viiden kärkimaan joukkoon EU-komission 3.7.2020 julkaisemassa sisämarkkinoiden tulostaulusta. Muita kärkimaita ovat Latvia, Kypros, Tanska ja Viro. Tulos on Suomelle kaikkien aikojen parhain direktiivien täytäntöönpanossa. Suomessa täytäntöönpanovaje on vain 0,1%, EU:n keskiarvon ollessa 0,6%.
Komission julkaiseman sisämarkkinoiden tulostaulun mukaan, tapahtuneista parannuksista huolimatta, jäsenvaltioiden tulisi tehdä yhä enemmän sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.
Tulostaulusta ilmenee maakohtaisesti sisämarkkinasääntöjen toimeenpanon tilanteet sekä jäsenmaiden hallinnon suoriutuminen sisämarkkinoilla. Tämänhetkisessä tulostaulussa on mukana 11 eri indikaattoria. Suomen osalta tulokset ovat yli EU-keskiarvon seitsemän indikaattorin osalta.
Suomen tulos on erityisen hyvä direktiivien täytäntöönpanon lisäksi viranomaisten välisessä rajat ylittävässä sisämarkkinayhteistyössä. Suomi on komission mukaan yksi nopeimmista asiankäsittelijöistä, ja saa myös positiivista palautetta systemaattisesta työstään yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen toimeenpanossa.
Suomella on tulostaulun mukaan eniten parantamisen varaa SOLVIT-tapausten käsittelyajoissa. SOLVIT-tapaukset käsittelevät yritysten ja kansalaisten kohtaamia sisämarkkinaongelmia. Suomen tulokset jäävät alle EU-keskiarvon myös käynnissä olevien rikkomusmenettelyjen määrän, EURES-verkoston toiminnan sekä EU:n sisäisen tavarakaupan integraation osalta.
Sisämarkkinoiden tulostaulun tavoitteena on antaa yleiskuva sisämarkkinoiden käytännön hallinnosta. Sisämarkkinat perustuvat suureen joukkoon EU-lainsäädäntöä, johon liittyy kansallisia täytäntöönpanotoimia. Sisämarkkinat eivät kuitenkaan ole olemassa vain paperilla, vaan ne toimivat myös käytännössä kansalaisille ja yritykselle, jotka haluavat työskennellä, matkustaa, tehdä ostoksia, sijoittaa tai harjoittaa yritystoimintaa EU-alueella. Jotta nämä voisivat toteutua, edellytetään sisämarkkinoiden tehokasta hallintoa sekä sääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.
Tulostaulusta ilmenee, että vaikka jäsenvaltiot ovat yleisesti ottaen parantaneet EU-säädösten täytäntöönpanoa, samalla rikkomusmenettelyjen määrä on silti kasvanut. Viranomaisen välinen sisämarkkinayhteistyö sekä kansalaisille ja yrityksille suunnattujen neuvontapalveluiden käyttö on sen sijaan kasvanut. Komissio korostaa tiedotteessa, että ammattipätevyyksien toimivampaan tunnustamiseen sekä julkisten hankintojen parempaan toimintaan tulisi panostaa jäsenvaltioissa enemmän. Suomi suoriutuu näissäkin vaatimuksissa kuitenkin EU-keskiarvoa paremmin.
Tulostaulun tulokset tukevat maaliskuussa 2020 komission julkaiseman sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa koskevan tiedonannon johtopäätöksiä. Toimivien sisämarkkinoiden katsotaan tarvitsevan erityisesti komission ja jäsenvaltioiden välistä kumppanuutta.
Suomi on pärjännyt hyvin myös vuosi sitten julkaistussa tulostaulussa, jolloin Suomessa oli myös EU-maista vähiten rikkomusmenettelyjä. Suomen tilanne on siis moniin muihin EU-maihin verrattuna hyvä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Suomellakin olisi joitakin puutteita toiminnassa sisämarkkinoiden toimeenpanemisessa. Lisäksi Suomikin on vastikään saanut EU-rikkomusmenettelyn mukaisia muistutuksia komissiolta EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa ilmenneistä puutteista. Sisämarkkinoiden toimeenpanemisessa myös Suomella on siis vielä parannettavaa, ja myös kansallista lainsäädäntöä joudutaan edelleen mukauttamaan EU-lainsäädännön kaltaiseksi.
Lähteet: valtioneuvosto.fi
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi