Tällä hetkellä lakimiehen ja juristin nimikettä voi käyttää kuka tahansa riippumatta siitä, onko henkilö suorittanut juridista korkeakoulututkintoa. Aihe on ollut esillä ennenkin, mutta nyt Lakimiesliitto valmistelee parhaillaan ohjeistusta nimikkeiden käytöstä. Hankkeen tarkoituksena on nimikkeiden suojaaminen siten, että jatkossa vain ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö voisi kutsua itseään juristiksi tai lakimieheksi. Tästä poiketen monen muun perinteisen juristitehtävän, kuten asianajajan, tuomarin ja syyttäjän, edellytykseksi on laissa säädetty oikeustieteen maisterin tutkinto. Näistä asianajajan nimike on lisäksi suojattu erikseen lailla.
Juristi-identiteetin puolustamiselle on tarvetta, jotta juristin palveluja käyttävä voi luottaa juristina esiintyvän henkilön taustaan ja osaamiseen. Aiheesta on useita oikeustapauksia, joissa henkilö on esiintynyt juristina tai lakimiehenä ilman asianmukaista tutkintoa. Nimikkeiden väärinkäytöstä seuraavat väärät ja puutteelliset neuvot voivat tulla kalliiksi ja laskea yleistä luottamusta ammattikuntaa kohtaan. Haasteena kuitenkin on, että osa suomalaisistakin yliopistoista tarjoaa tutkintoja, joita markkinoidaan erikoisjuristitutkintoina.
Nimikkeiden suojaus on kirjattu Lakimiesliiton vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan. Liiton hallitus perusti vuoden 2019 lopulla työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmän järjestämästä lausumismahdollisuudesta selvisi, että ohjeistukselle on selkeä tarve myös Lakimiesliiton jäsenjärjestöjen mielestä.
Ohjeistuksen luonnoksen mukaan juristi- ja lakimies-nimikkeitä tulisi lähtökohtaisesti käyttää vain heistä, jotka ovat suorittaneet ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon. Lakimiesliiton valtakunta hyväksyy ohjeistuksen, mutta käsittely siirtyy koronan vuoksi kesän yli. Lakimiesliiton pitkän aikavälin tavoitteena on saada lakimies- ja juristinimikkeet suojatuksi myös lainsäädännöllä.
lähteet: Lakimiesuutiset
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi