Sosiaalisen median aikakaudella valeuutisten määrä on lisääntynyt hälyttävästi. Valeuutiset perustuvat tavallisesti mielipiteisiin ja niitä laaditaan vastoin hyvää journalistista tapaa. Tieto on väärää ja se on kaikin puolin harhaanjohtavaa. Uutisotsikoiden takaa paljastuu yleensä avoimen rasistisia ja vihamielisiä kirjoituksia. Viime aikoina valemedia on päässyt vaikuttamaan myös poliittisiin mielipiteisiin. Suurta yleisöä halutaan siis johtaa tarkoituksella harhaan. Valeuutisilla on haluttu vaikuttaa erityisesti vaalituloksiin sekä maahanmuuttopolitiikkaan.
Ilmiöstä on käyty laajaa julkista keskustelua niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Nyt EU on päättänyt tarttua valemedian levittämään disinformaatioon. Komissio ehdottaa yhteisiä EU:n käytännesääntöjä sekä tukea riippumatolle eurooppalaiselle faktantarkastajaverkostolle. EU haluaa turvata laadukkaan journalismin tulevaisuuden sekä parantaa kansalaisten medialukutaitoa.
EU on valmis tukemaan jäsenvaltioita disinformaation ja kyberhyökkäysten torjumisessa. Viranomaisresursseja halutaan lisätä, jotta verkossa tapahtuvaa valvontaa voidaan tehostaa entisestään. Komissio myös kehottaa jäsenvaltiotaan lisäämään suoraa tukea laadukkaalle journalismille, erityisen tärkeää on tukea vaihtoehtoista ja moniarvoista mediaympäristöä.
Komission ehdotukset ja Suomi
Komission ehdotukset tulevat täydentämään nykyistä suomalaista järjestelmää. Tällä hetkellä Suomessa sananvapaudesta säädetään perustuslaissa. Sananvapaus ei kuitenkaan ole mikään absoluuttinen tai rajoittamaton oikeus. Sananvapautta tarkennetaan ja rajoitetaan tavallisella lainsäädännöllä. Meillä Suomessa sananvapautta ei kuitenkaan ennakollisesti rajoiteta. Suomessa ei siis harjoiteta ennakkosensuuria. Sananvapauden käyttämiseen voidaan puuttua vain jälkikäteisesti rikosoikeudellisin tai vahingonkorvausoikeudellisin keinoin.
Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä eli sananvapauslaki säätelee median toimintaa ja vastuuta. Lain tasoisten säännösten lisäksi Suomessa media harjoittaa itsesääntelyä eettisillä ohjeilla. Erityisen tärkeässä asemassa on julkisen sanan neuvosto, joka antaa lausumia ja periaatepäätöksiä hyvästä journalistisesta tavasta. Neuvosto käsittelee myös kanteluja. Journalistinen itsesääntelynormisto on alan lainsäädäntöön verrattuna yksityiskohtaisempi ja ymmärrettävämpi. Sen tarkoitus on täydentää voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Vastamedian ja valemedian ero
Vastamedia on mediatyyppi, joka käsittelee aiheita epätyypillisestä näkökulmasta. Toimiva vastamedia osaa nostaa epäkohtia esille asiallisesti argumentoiden. Vastamedia voidaan luokitella tutkivan journalismin alalajiksi. Juuri tällaista vastamediaa EU haluaa tukea, jotta kansalaiset saisivat mahdollisimman laadukasta tietoa. Valemedia sen sijaan pilkkaa eikä se argumentoi faktalla. Valemedia on hyvin laaja käsite, jonka alle sijoittuvat erilaiset salaliittoteoriat sekä ihmisarvoa alentava vihapuhe median muodossa. Valemedia on surullinen esimerkki siitä, kuinka sananvapauteen tukeutumalla pyritään oikeuttamaan vihamielinen propaganda. EU haluaa kitkeä valemedian sekä valeuutiset uusilla ehdotuksillaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi