Minilex - Lakipuhelin

KHO: Kielitaidon osoittaminen kansalaisuusasiassa

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että maahanmuuttovirastolla ei ollut toimivaltaa itse arvioida kansalaisuutta hakevan henkilön kielitaidon tasoa kielitaidon osoittamistapojen ollessa lueteltu tyhjentävästi kansalaisuuslain 17 §:ssä.

Tapauksessa Maahanmuuttovirasto oli hylännyt Nigerian kansalaisen kansalaisuushakemuksen katsottuaan, että tämä ei osoittanut kielitaitoaan kansalaisuuslain (579/2011) 17 §:ssä edelletyllä tavalla. Muutoksenhakija oli suorittanut pykälän 7 kohdassa mainitun ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (613/1998) tarkoitetun ammattitutkinnon. Maahanmuuttovirasto katsoi kuitenkin hankkimansa selvityksen perusteella, että tutkintoa ei ollut suoritettu suomen kielellä.

Päätöstä perusteltiin ammattitutkinnon myöntäneen oppilaitoksen antamalla selvityksellä, jossa oli yleisellä tasolla otettu kantaa siihen, millä kielellä oppilaitoksen opiskelijat pääsääntöisesti suorittavat opintonsa. Maahanmuuttovirasto oli myös korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut päätöstä tehdessään itse kiinnittäneensä huomiota lisäksi valituksen liitteenä olevan liiketoimintasuunnitelman suomen kielen tasoon ja arvioinut sen tukevan käsitystä muutoksenhakijan riittämättömästä suomen kielen taidosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa todettiin, että ammattitutkinnon suorittamiskieltä selvittääkseen Maahanmuuttovirasto oli voinut tiedustella tutkinnon suorituskieltä sen myöntäneeltä oppilaitokselta. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, ettei Maahanmuuttovirasto ollut mainitun yleisluontoisen selvityksen nojalla voinut katsoa, että muutoksenhakija oli suorittanut ammattitutkintonsa muulla kuin suomen kielellä. Liiketoimintasuunnitelman ollessa kirjoitettu suomen kielellä ja sen esityksen ollessa suomenkielinen, ja kun muutoksenhakija oli kertonut kirjoittaneensa kaikki muutkin tehtävät suomeksi, hänen oli katsottava suorittaneen kansalaisuuslain 17 §:n 7 kohdassa tarkoitetun ammattitutkinnon suomen kielellä. Korkeimman hallinto oikeuden mukaan pelkästään sillä perusteella, että muutoksenhakija oli turvautunut englannin kieleen yksittäisissä esitystilanteissa, ei voitu katsoa, että hän olisi suorittanut tutkintonsa muulla kuin suomen kielellä.

 

Lähteet: edilex.fi

[chatbot]