Eduskunta hylkäsi 4.5.2018 kansalaisaloitteeseen sisältyneen ehdotuksen eutanasian sallimisesta. Kansalaisaloite ”Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta” tuli vireille 7.11.2016 ja sai taakseen yhteensä 63 078 vahvistettua kannatusilmoitusta, eli kansalaisaloitetta tukevaa allekirjoitusta. Aloitteessa ehdotettiin eduskunnalle lainvalmistelutoimenpiteisiin ryhtymistä niin, että Suomessa säädettäisiin eutanasialaki ja laillistettaisiin eutanasia. Eduskunnan kansalaisaloitetta koskevan käsittelyn pohjana oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan aloitetta koskeva mietintö.
Mitä eutanasialla tarkoitetaan?
Eutanasian käsitettä ei ole pidetty merkityssisällöltään täysin vakiintuneena tai yksiselitteisenä, mikä huomioitiin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä. Eutanasia jaetaan tavallisesti aktiiviseen ja passiiviseen eutanasiaan. Kuten myös kansalaisaloitteessa huomioitiin, on eutanasian alkuperäisellä käsitteellä tarkoitettu hyvää kuolemaa. Sekä aktiivisella että passiivisella eutanasialla joudutetaan henkilön kuolemaa ajallisesti hänen omasta tahdostaan ja suostumuksestaan. Aktiivinen eutanasia on kuitenkin Suomessa kielletty, sen edellyttäessä aktiivista toimintaa toisen kuoleman jouduttamiseksi tämän pyynnöstä ja suostumuksesta. Vaikka itsemurhan avustamista ei ole pidetty lähtökohtaisesti rangaistavana, on toisen tappaminen rikoslain mukaan rangaistava teko. Eutanasian suhteen ongelmallisena on näin ollen nähty rajanveto pyynnöstä surmaamisen ja itsemurhassa avustamisen välillä. Kansalaisaloitteessa huomioitiin, ettei lääkärille tai hoitohenkilökunnalle tulisi asettaa eutanasian toteuttamiseen osallistumisvelvollisuutta.
Passiivista eutanasiaa ei ole kielletty, kun siinä kyse ei ole aktiivisesta toiminnasta toisen henkilön kuoleman aikaansaamiseksi. Passiivista eutanasiaa ilmentäen potilaan on sallittua esimerkiksi kieltäytyä saamansa hoidon jatkamisesta tai hänelle tarjotun hoidon vastaanottamisesta. Kansalaisaloitetta koskevassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä eutanasialla katsottiin tarkoitettavan yleensä kuolemansairaan potilaan kuoleman jouduttamista hänen omasta tahdostaan ja lääkärin myötävaikutuksella, jolloin käsitteen tarkoituksen ulkopuolelle rajattiin esimerkiksi hoidosta pidättäytyminen.
Kansalaisaloitteen sisältö
Kansalaisaloitteen mukaan eutanasialaki olisi ollut tarpeellinen vaihtoehtojen luomiseksi elämän loppuajalle sellaisille ihmisille, jotka kokivat sietämätöntä kärsimystä, johon he eivät saaneet riittävänä pidettävää lievitystä edes hyvästä palliatiivisesta hoidosta. Aloite koski näin ollen parantumattomasti kuolemansairaita ihmisiä, jotka olisivat kuitenkin oikeustoimikelpoisia aikuisia ja kykenisivät esittämään harkitun ja vapaaehtoisen pyynnön eutanasiaa koskien. Aloite ei sisältänyt nimenomaista lakiehdotusta, vaan perustellun ehdotuksen siitä, että asian osalta ryhdyttäisiin lainvalmisteluun.
Aloitteessa korostettiin myös siitä huolehtimisen tärkeyttä, että kunnat ja/tai sairaanhoitopiirit olisivat velvollisia järjestämään kattavasti korkeatasoista palliatiivista hoitoa sekä saattohoitoa. Eutanasiaa esitettiin vaihtoehdoksi tapauksissa, joissa muu hoito ei riitä kuolevan ihmisen kärsimysten lieventämiseksi ja tietyt kriteerit eutanasialle täyttyvät.
Kansalaisaloitteen käsittely ja lopputulos
Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi kansalaisaloitetta koskevan mietintönsä, jossa se ehdotti eutanasian sallimista koskevan ehdotuksen hylkäämistä. Hylättäväksi ehdotettiin tarkennettuna kansalaisaloitteessa esitettyä ehdotusta siitä, että ryhdyttäisiin lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasialain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa. Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laadukasta koko maan kattavaa toteuttamista ja sitä koskevan sääntelyn valmistelua, jotta hoito olisi hyvää. Valiokunta katsoi olevan tarpeellista hankkia kattavaa selvitystä uuden sääntelyn tai muiden toimenpiteiden tarpeelle. Kuolevan ihmisen hoitoa ja eutanasiaa koskevan sääntelytarpeen uudelleenarviointia pidettiin puolestaan tarpeellisena selvityksen hankkimisen jälkeen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti eduskunnalle näin ollen yhden lausuman hyväksymistä. Hyväksytty lausuma piti sisällään, että eduskunta edellyttäisi valtioneuvoston asettavan laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. Selvitysten jälkeen eduskunnalle tulisi tarvittaessa antaa ehdotus lainsäädännön muuttamiseksi.
Eduskunta yhtyi valiokunnan antamaan päätösehdotukseen niin, että eutanasian sallimista koskevan ehdotuksen hylkäämisestä huolimatta sosiaali- ja terveysvaliokunnan mainitsema lausuma muun muassa asiantuntijatyöryhmän asettamisesta ja myöhemmin lainsäädännön muutostarpeiden arvioinnista hyväksyttiin. Asian käsittely päättyi eduskunnassa.
Kansalaisaloitteen tultua hylätyksi eduskunnassa, on samaa asiaa koskien mahdollista tehdä myös uusi aloite.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi