Hovioikeus alensi vastaajan rangaistusta käräjäoikeuden tuomitseman 60 päivän asemasta 40 päivään vankeutta.
Käräjäoikeus oli katsonut, että vastaaja oli hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Kansaneläkelaitoksen puolesta toimineita henkilöitä suorittamaan hänelle perusteettomasti työmarkkinatukea ilmoittamalla Kelalle useammilla kirjallisilla ilmoituksillaan olleensa tekoaikaan työttömänä ja osoitteensa Ouluun sekä jättämällä ilmoittamatta sen, että hän on ollut suorittamassa vankeusrangaistusta.
Menettelyn vuoksi vastaajalle oli maksettu perusteetonta työmarkkinatukea 18.1. - 16.8.2016 väliseltä ajalta yhteensä 6 484,32 euroa. Vastaaja oli aiheuttanut Kansaneläkelaitokselle mainitun suuruisen taloudellisen vahingon.
Vastaaja on valittanut asiasta hovioikeuteen ja vaatinut, että hänelle ei määrätä rangaistusta nyt kysymyksessä olevasta teosta tai että rangaistus lievennetään sakoksi taikka sitä ainakin alennetaan.
Hovioikeus on perustellut ratkaisuaan rikoslain 7 luvun 6 §:llä, jonka mukaan jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai yhdistelmärangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voidaan aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus tai yhdistelmärangaistus ottaa uutta rangaistusta määrättäessä kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Uudesta rikoksesta voidaan myös tuomita laissa sille säädettyä vähimmäisaikaa lyhyempään vankeusrangaistukseen tai katsoa aikaisempi rangaistus riittäväksi seuraamukseksi myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta.
Oulun käräjäoikeuden tuomiolla 9.9.2016 (Rovaniemen hovioikeus 21.12.2017) vastaajan syyksi luetut teot on tehty ennen kuin vastaaja on Oulun käräjäoikeudessa 14.6.2016 (Rovaniemen hovioikeus 24.05.2017) tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Nämä rikokset olisi voitu käsitellä tuossa oikeudenkäynnissä. Nyt käsiteltävänä oleva rikos on tehty 18.1.-16.8.2016 eikä sitä olisi siten voitu käsitellä tuossa yhteydessä. Näin ollen siitä vankeusrangaistusta tuomittaessa ei voida ottaa huomioon Oulun käräjäoikeuden 9.9.2016 (Rovaniemen hovioikeus 21.12.2017) tuomitsemaa vankeusrangaistusta.
Oulun käräjäoikeuden tuomiolla 13.4.2017 aiempi rangaistus on katsottu riittäväksi seuraamukseksi myös tuolloin käsiteltävänä olleesta teosta. Kyseinen tuomio ei vaikuta rangaistuksen mittaamiseen nyt käsiteltävänä olevasta rikoksesta, sillä huomioon otettavaa rangaistusta ei ole.
Huomioon otettaviksi tuomioiksi jäävät Oulun käräjäoikeuden 16.5.2019 antama tuomio sekä Oulun käräjäoikeuden 18.12.2019 antama tuomio syytekohtien 1-3 osalta. Koska 18.12.2019 tuomittua rangaistusta on kuitenkin jo alennettu 16.5.2019 tuomitun rangaistuksen perusteella, ei sille anneta nyt rangaistusta alentavaa vaikutusta. Vastaajalle tuomittavaa vankeusrangaistusta alentavana seikkana otetaan siten huomioon ainoastaan Oulun käräjäoikeuden 16.5.2019 tuomitsema vankeusrangaistus.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen rangaistus nyt kysymyksessä olevasta rikoksesta ilman rangaistusta alentavan tuomion vaikutusta olisi 60 päivää vankeutta. Hovioikeus katsoo, että aiemmin tuomitun rangaistuksen vaikutus nyt määrättävään vankeusrangaistukseen on 20 päivää. Näin ollen oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta rikoksesta on 40 päivää vankeutta.
Lähteet: Edilex
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi