Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 7. lokakuuta 2019 niin sanotun whistleblowing-direktiivin. Sen myötä EU:n jäsenvaltioiden on saatettava lainsäädäntönsä direktiivin edellyttämälle tasolle 17.12.2021 mennessä. Direktiivi edellyttää, että vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset ottavat käyttöön kanavan, joka mahdollistaa ilmoitusten tekemisen anonyymisti töissä havaituista väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta. Kanavan kautta yritys ilmoittaa myös suoritetuista toimenpiteistä ilmoituksen tekijälle. Lainsäädäntömuutosten arviointi on käynnistynyt oikeusministeriön työryhmässä. Työryhmien toimikausi kestää maaliskuun 2021 loppuun saakka.
Direktiivi (EPNDir (EU) 2019/1937) tarjoaa suojelua henkilöille, jotka ilmoittavat työssään havaitsemistaan unionin oikeuden rikkomisista tai rikkomisepäilyistä. Väärinkäytöksistä ilmoittamista helpottamalla parantuisi myös erityisesti EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten ja korruption ehkäisy ja paljastaminen.
Direktiivi velvoittaa työnantajat perustamaan sisäisen kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen organisaation sisällä. Lisäksi tulee perustaa ulkoinen ilmoituskanava tai ulkoisia ilmoituskanavia, joissa ilmoitukset tehdään erikseen määriteltäville viranomaisille.
Direktiivillä tavoitellaan unionin oikeuden täytäntöönpanon tehokkuuden parantamista luomalla unionitasoiset yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset väärinkäytösten ilmoittajien suojelulle. Direktiivillä halutaan varmistaa, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Tällä tavoin yleiseen etuun kohdistuvia uhkia tai vakavia haittoja voitaisiin ennaltaehkäistä.
Tällä hetkellä väärinkäytösten ilmoittajien suojelu on EU:ssa epäyhtenäistä eivätkä ilmoittajat kaikissa tilanteissa saa kunnollista suojaa vastatoimia vastaan. Useimmissa EU-maissa suojelu on puutteellista ja koskee ainoastaan tiettyjä aloja tai tiettyjä työntekijäryhmiä. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että väärinkäytöksistä ei uskalleta ilmoittaa, jolloin väärinkäytökset jäävät epätietoisuuteen. Direktiivin avulla tätä epäkohtaa pyritään parantamaan luomalla yhtenäiset vähimmäisvaatimukset väärinkäytöksistä ilmoittajien suojalle aloilla, joilla on tarpeen lujittaa täytäntöönpanoa, joilla ilmoittamatta jäävät väärinkäytökset ovat keskeinen täytäntöönpanoa heikentävä tekijä ja joilla rikkomiset voivat aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa.
Suomessa työryhmä arvioi, onko ilmoittajien suojelua koskevan erillisen lain säätämiselle tarvetta. Lisäksi kansallisen soveltamisalan laajuus jää työryhmän pohdittavaksi sekä se, mille viranomaiselle ulkoiset ilmoitukset tehtäisiin.
Työoikeuteen ja työelämään liittyvät säännösehdotukset valmistelee työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimiva alaryhmä
Lähteet: Edilex
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi