Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi 26.4.2018 päätöksen kantelun johdosta. Kantelu koski muun muassa Potilasvakuutuskeskuksen antaman päätöksen perustelemista, asianosaisen kuulemista ja asian käsittelyn viivästymistä. Apulaisoikeusasiamiehen sijaisen mukaan Potilasvakuutuskeskuksen menettelyä ei voitu pitää kaikilta osin hallintolain mukaisena.
Potilasvakuutuskeskus on yhteenliittymä, joka koostuu yksityisistä toimijoista. Keskus hoitaa lakisääteistä potilasvakuutustoimintaa ja näin ollen julkista hallintotehtävää. Toiminnassa tulevat sovellettaviksi julkisen hallintotehtävän hoitamisen tapauksessa hallintolain säännökset koskien esimerkiksi asianosaisen kuulemista, päätösten perustelemista ja asian viivytyksetöntä käsittelyä.
Potilasvakuutuskeskuksen antama selvitys ja apulaisoikeuskanslerin sijaisen näkemys
Apulaisoikeuskanslerin sijainen käsitteli päätöksessään Potilasvakuutuskeskuksen toimintaa päätösten perustelemisen osalta. Perustelujen katsottiin antavan päätöksensaajalle tietoa asian lopputulokseen vaikuttaneista seikoista, vaikuttaen siihen miten hyväksyttäväksi annettu päätös ja päätöksenantajan toiminta koetaan. Lisäksi perustelujen asianmukaisen laatimisen katsottiin vähentävän tarvetta muutoksenhaulle. Potilasvakuutuskeskus totesi selvityksessään tiedostaneen, etteivät perustelut ole korvausmäärien osalta olleet riittävät. Myös apulaisoikeuskanslerin sijainen oli sitä mieltä, ettei päätöksiä oltu perusteltu korvausmäärien osalta täysin hallintolain mukaisesti. Myös hylkäämistä ja ratkaisun lopputulosta koskeneet perustelut katsottiin puutteellisiksi.
Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti kuulemista tarpeellisena, eduskunnan oikeusasiamiehen antamaan ratkaisuun viitaten, esimerkiksi silloin, kun kyse oli asianosaisen selvityksestä tai ulkopuolisen asiantuntijalääkärin antamasta lausunnosta. Kielteisen päätöksen osalta pidettiin suositeltavana menettelyä, jossa asianosainen saisi tiedon ennen varsinaista päätöksentekoa myös laitoksen lääkärin kannanotoista ja keskeisistä perusteista. Apulaisoikeuskanslerin sijainen ei ottanut enempää kantaa kuulemiskysymykseen.
Asian käsittelyn viivästymisen osalta Potilasvakuutuskeskus oli selvittänyt asioiden keskimääräiseksi käsittelyajaksi kantelun kannalta olennaisena ajankohtana noin 6 kuukautta, kun kantelijan asiassa ensimmäinen korvauspäätös oli tehty noin 7 kuukauden kuluessa siitä, kun vahinkoilmoitus oli saapunut. Potilasvakuutuskeskus selvitti olleen useita seikkoja, jotka vaikuttivat asian käsittelyn kestoon. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti käsittelyä kokonaisuutena arvioiden viivästyneenä, eikä viivästymistä voitu katsoa kaikilta osin aiheelliseksi.
Kantelun johdosta esitettiin tutkittavaksi useiden eri tahojen toimintaa, mistä kaikkia ei ryhdytty tutkimaan niiden liittyessä yli kahden vuoden takaisiin tapahtumiin. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti tarpeellisena kiinnittää Potilasvakuutuskeskuksen huomiota päätösten perustelemiseen ja hallintolain säännöksiin asian asianmukaisesta ja ilman aiheetonta viivytystä tapahtuvasta käsittelemisestä. Muihin toimenpiteisiin ei katsottu olevan tarvetta.
Valtioneuvoston oikeuskansleri on yksi ylimmistä laillisuusvalvojista. Myös sekä apulaisoikeuskansleri että apulaisoikeuskanslerin sijainen hoitavat oikeuskanslerin tehtäviä. Tehtäviin kuuluu muun muassa sen valvominen, että tuomioistuimet, muut viranomaiset, virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muut julkista tehtävää hoitavat tahot noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtävien hoitaminen tapahtuu esimerkiksi kanteluiden tutkimisen muodossa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi