» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa työnantaja X Oy irtisanoi työntekijä A:n taloudellisella ja tuotannollisella syyllä. A:n irtisanomisaika oli kuusi kuukautta, eikä hänellä ollut työntekovelvoitetta kyseisenä aikana. Osapuolet sopivat kirjallisesti irtisanomisen yhteydessä työnantajan takaisinottovelvollisuuden rajoittamisesta. He sopivat, ettei työnantajalla ollut velvollisuutta ottaa A:ta takaisin töihin, vaikka vastaavia A:n suorittamia tehtäviä myöhemmin ilmaantuisi. X Oy palkkasi yhdeksän kuukauden aikana A:n työsopimuksen päättymisestä uuden työntekijän, jonka työtehtävät olivat mahdollisesti samoja tai samankaltaisia A:lle kuuluneiden tehtävien kanssa. Samaan aikaan A oli työvoimatoimistossa työnhakijana. A vaati kanteella tuomioistuimessa vahingonkorvausta 31 590,32 euroa korkoineen X Oy:ltä takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Tapaukseen liittyen oli lainvoimaisesti ratkaistu, että X Oy:llä oli ollut laillinen peruste irtisanoa A:n työsuhde päättymään. Tapauksessa oli kyse siitä, oliko takaisinottovelvollisuutta rajoittava sopimusehto mitätön. Käräjäoikeus hylkäsi A:n vaatimukset katsoen, että A oli luopunut oikeudestaan saada X Oy:ltä takaisinottovelvollisuutta koskeva ilmoitus, eikä yhtiöön ollut palkattu uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Hovioikeus oli asiassa samaa mieltä, eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkein oikeus puolestaan kumosi hovioikeuden tuomion ja palautti asian hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.
Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan toteamalla, että työlainsäädäntöön sisältyy työntekijää suojaavia ehtoja. Näiden ehtojen tarkoituksena on estää, ettei työnantaja voi sopimuksella tai muulla tavalla heikentää työntekijälle kuuluvia vähimmäisoikeuksia. Sopimus, jolla vähennetään kyseisiä työntekijän lailla turvattuja oikeuksia tai etuja, on mitätön. Työnantajan on tarjottava taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanotulle työvoimatoimistossa työtä hakevalle entiselle työntekijälleen töitä yhdeksän kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä, jos työntekijää tarvitaan samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, mitä irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Tapauksessa A oli luopunut sopimuksella irtisanomisen yhteydessä ennen työsuhteen päättymistä takaisinotto-oikeudestaan. Tällainen sopimus oli korkeimman oikeuden mukaan mitätön, sillä se loukkasi työntekijän lailla turvattuja oikeuksia. Korkein oikeus päätyi palauttamaan asian hovioikeuteen henkilötodistelun toimittamiseksi, jotta asiassa voitaisiin myös ratkaista, oliko uusia työntekijöitä tarvittu nimenomaan samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, mitä A oli tehnyt.
Korkeimman oikeuden ratkaisu ei syntynyt täysin yksimielisesti. Eri mieltä oleva jäsen olisi esittelijän mietinnön tavoin jättänyt asian hovioikeuden lopputuloksen varaan. Hänen mukaansa työsuhteen päättyessä tehtyä sopimusta ei tulisi enää arvioida työlainsäädännön työntekijää suojaavien ehdottomien normien perusteella vaan tilanteessa tulisi soveltaa yleisiä sopimusoikeudellisia säännöksiä ja periaatteita, jolloin myös takaisinottovelvollisuutta olisi tällaisessa tilanteessa mahdollisuus rajoittaa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa