Minilex - Lakipuhelin

Testamentin tekijän kehitysvammaisuus testamentin pätemättömyysperusteena - KKO:1991:7

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Testamentti
    Testamentin tekeminen
    Oikeustoimikelpoisuus
    Testamentin moite ja tehottomaksi tai pätemättömäksi julistaminen

Tapauksessa oli kysymys testamentista, jonka oli laatinut eläkeläinen B, joka oli sairastamansa mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. B oli määrännyt kaiken omaisuutensa menevän hänen kuolemansa jälkeen X:n vapaaseurakunnalle, jota ei ollut merkitty uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. B:n veli A oli nostanut Y:n vapaaseurakuntaa, jonka rekisterialueeseen X:n kunta kuului, vastaan moitekanteen testamentin julistamisesta pätemättömäksi. Asiassa nousi ratkaistavaksi kysymys siitä, oliko B:ltä testamenttia tehdessään puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen ja oliko testamentin tekemiseen siten vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö. Asiaa käsiteltiin ensin Suonenjoen kihlakunnanoikeudessa, jossa annetussa tuomiossa testamentti julistettiin pätemättömäksi. Itä-Suomen hovioikeus ei muuttanut kihlakunnanoikeuden tuomiota.

Y:n vapaaseurakunnalle myönnettiin valitus Korkeimpaan oikeuteen (KKO) ja valituksessaan se vaati A:n nostaman moitekanteen hylkäämistä ja korvausta oikeudenkäyntikuluista sekä että se joka tapauksessa vapautetaan velvollisuudesta korvata A:lle kihlakunnanoikeudessa tuomittuja oikeudenkäyntikuluja korkoineen. A vastasi Y:n vapaaseurakunnan valitukseen ja vaati korvausta vastauskuluista korkoineen.

Tapauksessa oli KKO:ssa sovellettavana perintökaaren 13 luvun 1 §:n 3 kohta, jonka mukaan testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi, jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö. KKO:n ratkaisun perusteluissa punnittiin osaltaan sekä testamentin todistajien ja terveyskeskuslääkärin, että osaltaan lastentautien erikoislääkärin ja psykiatrian erikoislääkärin arvioita B:n testamentintekokelpoisuudesta.

Testamentin todistajat sekä terveyskeskuslääkäri olivat katsoneet B:n olleen testamenttia tehdessään oikeustoimikelpoinen ja kykeneväinen itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Lastentautien erikoislääkäri oli puolestaan lausunnossaan muun muassa todennut, että B:llä oli saattanut olla itsenäistä tahdonmuodostusta jokapäiväisissä, tavallisissa itseään läheisesti koskeneissa asioissa. Kuitenkin kauaskantoisissa, vieraammissa tai abstraktisissa asioissa oman tahdon muodostaminen oli ollut hänelle liian vaikeaa. Psykiatrian erikoislääkärin lausunnossa oli taas muun muassa todettu, että B:llä ei ollut ollut tarpeeksi ymmärryskykyä harkita testamentin teon perusteita ja seuraamuksia, koska hänen älynsä oli ollut enintään 7 vuotiaan lapsen tasolla. B:ltä oli puuttunut oikeustoimikelpoisuus, koska hänen älykkyysikänsä oli ollut alle 9 vuotta ja älykkyysosamääränsä alle 55.

KKO katsoi, että arvioitaessa B:n kehitysvamman astetta ja sen vaikutusta testamenttikelpoisuuteen, oli suurempi merkitys annettava lastentautien erikoislääkärin ja psykiatrian erikoislääkärin lausunnoille. KKO pysytti täten hovioikeuden tuomion ja B:n testamenttia pidettiin siten pätemättömänä. Y:n vapaaseurakunta velvoitettiin suorittamaan A:lle korvaukseksi vastauskuluista 1 100 markkaa 16 prosentin korkoineen KKO:n tuomion antopäivästä lukien.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa