» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Helsingin käräjäoikeuden kanteessa eräs yhtiö oli kertonut A:n toimiessaan yhtiön konkurssipesän pesänhoitajana laiminlyöneen vaatia erään pankin antaman takauksen perusteella yhtiön konkurssipesän saatavat Are Oy:ltä takauksen voimassaoloaikana tai vaatia takauksen uudistamista. Hän oli lisäksi laiminlyönyt velvollisuutensa periä saatavan päävelalliselta. Vaatimukset olivat A:n mukaan vanhentuneet yleisen 10 vuoden perusteella, koska A:ta ei ollut muistutettu saatavasta ja kantaja ei ollut moittinut pesänhoitajien lopputiliä tietyssä ajassa. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen, kun yhtiön vaatimus oli vanhentunut.
Helsingin hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion. Hovioikeuden mukaan vahingonkorvaussaatavan vanhentuminen alkoi vahingon ilmenemisestä. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen, kun kanteesta olisi tullut antaa lausunto vain saatavan vanhentumisen osalta.
A valitti Korkeimpaan oikeuteen. Sopimussuhteen ulkopuoliseen vahingonkorvaussaatavaan sovelletaan vahingonkorvauslakia. Korkein oikeus on lausunut, että vahingon, joka on aiheutunut saatavan jättämisestä perimättä takaajalta tai takauksen uudistamisen laiminlyönnistä, on katsottava tapahtuneen heti, kun takaus on rauennut, sillä velkoja on tällöin menettänyt vakuutensa velalliselta olevasta saatavasta. Vahingon todellisen määrän selviäminen vasta myöhemmin ei ole asiassa vaikutuksellinen seikka. Haastehakemus oli annettu A:lle tiedoksi kymmenen vuoden jälkeen vahingon tapahtumisesta eli laiminlyödystä toimesta.
Esitettävän vaatimuksen riittävästä yksilöinnin vaatimuksesta ei ole syytä poiketa, kun vanhentuminen keskeytetään siksi, että saatavan velkomista koskeva haastehakemus annetaan velalliselle tiedoksi. Haaste ei täten ole keskeyttänyt vanhentumista. Etenkin tässä vahingonkorvaussaatavan vanhentumisen katkaisevalta muistuttamiselta vaaditaan riittävää yksilöintiä, jotta se tulisi erotetuksi muista vastuista muistuttamisista. Kantajataho on lisäksi esittänyt erilaatuisia vaatimuksia pesänhoitoon liittyen. Korkein oikeus katsoi täten, että vanhentumisen katkaisevalle muistuttamiselle voidaan siten näissä olosuhteissa asettaa tiukemmat vaatimukset.
Hovioikeuden päätös kumottiin. Eri mieltä olevat jäsenet ovat puoltaneet hovioikeuden tuomiota. Heidän mukaansa vanhentumisaika ei ole alkanut kulua niin kauan kuin väitetty vahinkoa aiheuttanut menettely on jatkunut. Pesänhoitajan vastuu muistuttaa hyvinkin läheisesti sopimusvastuuta, joten yleistä vanhentumista on toisinaan perusteltua arvioida sopimusvastuun vanhenemista koskevien sääntöjen pohjalta. Toisaalta kyse ei ole sopimusvastuusta, joten voi olla vaikeaa nähdä miksi säännöt pitäisi ottaa huomioon millään tasolla.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa