» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli kuollut 28.1.1982. Hänen kuolinpesänsä osakkaita olivat leski B sekä puolisoiden yhteiset lapset C, D ja E. B myi 21.12.1988 C:lle tilan määräosan, joka oli kuulunut hänen avio-oikeuden alaiseen omaisuuteensa. Kuolinpesän pesänjakaja otti edellä mainitun lahjanluontoisen kiinteistönkaupan huomioon toimittamassaan osituksessa ja perinnönjaossa sekä käsitteli lahjaa C:n saamana ennakkoperintönä. Vaikka ennakkoperintö olisi voitu vähentää vielä leskenkin jälkeen toimitettavassa jaossa, toimenpiteen toteutumisesta ei ollut pesänjakajan mukaan varmuutta, koska leskellä oli oikeus käyttää ja luovuttaa hänelle osituksessa jäävää omaisuutta.
C nosti kanteen käräjäoikeudessa. Hän vaati pesänjakajan päätöksen kumoamista ja sitä, että hänen saamaansa omaisuutta ei katsottaisi ennakkoperinnöksi. Leski ja muut lapset vastustivat kannetta. Käräjäoikeus kuitenkin pysytty pesänjakajan päätöksen ja hylkäsi kanteen.
Hovioikeus oli käräjäoikeuden kanssa samoilla linjoilla.
C vei jutun edelleen Korkeimpaan oikeuteen. Asiassa oli Korkeimmassa oikeudessa kysymys siitä, oliko C:n saama ennakkoperintö vähennettävä hänen perintöosuudestaan jo A:n jälkeen ja oliko ennakkoperintö otettava huomioon kuolinpesän ja B:n välillä toimitettavassa osituksessa sekä perinnönjaossa sen jälkeen. Korkein oikeus katsoi asiaan sovellettaviksi säännöksiksi perintökaaren 6 luvun 1§:n ja avioliittolain 94a§:n 1 momentin. Perintökaaren 6:1.1 mukaan rintaperillisen perinnöstä on ennakkona vähennettävä, mitä perittävä on eläessään antanut rintaperilliselle, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. 2 momentin mukaan jos puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle on annettu ennakkoperintöä jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, on sen arvo vähennettävä ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä. Avioliittolain 94a.1§ mukaan kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo. Perintökaaren pykälän osalta Korkein oikeus katsoi, että siinä ei nimenomaisesti säädetä siitä, voidaanko vähennys tehdä vain silloin, kun omaisuuden antaminen on tapahtunut ennen perittävän kuolemaa. Tällainen tulkinta oli kuitenkin Korkeimman oikeuden mukaan pykälän sanamuodon nojalla perusteltu, joten siinä tarkoitetaan vain sellaisia omaisuuden luovutuksia, jotka ovat tapahtuneet ensiksi kuolleen puolison vielä eläessä. Niinpä B:n C:lle A:n kuoleman jälkeen antamassa lahjassa ei ollut kysymys sellaisesta ennakkoperinnöstä, joka perintökaaren mukaan tulisi vähentää C:lle jo A:n jälkeen tulevasta perinnöstä. Avioliittolain edellä mainittua pykälää oli Korkeimman oikeuden mukaan syytä tulkita samalla tavalla, joten kyseessä ei ollut pykälän tarkoittama tilanne eikä sitä tullut soveltaa A:n perillisten ja B:n välillä toimitettavassa osituksessa. Johtopäätöksenään Korkein oikeus totesi, että C:n B:lta A:n kuoleman jälkeen tehdyssä kiinteistönkaupassa saamaa ennakkoperintöä ei ole otettava huomioon vähennyksenä A:n jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa eikä vähennyksenä A:n perillisten ja B:n välillä toimitettavassa osituksessa. Hovioikeuden tuomiota muutettiin.
Ratkaisun ydin on Korkeimman oikeuden linjaus siitä, että perinnönjaossa tai osituksessa vähennettävissä olevalla ennakkoperinnöllä tarkoitetaan vain sellaista omaisuuden luovutuksia, jotka ovat tapahtuneet ensiksi kuolleen puolison vielä eläessä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa