Minilex - Lakipuhelin

Omaisuuden mainitsematta jättäminen kuolinpesästä - KKO:2005:144

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Veropetos
    Rikokseen osallisuus
    Rikoksen tekijä
    Tehokas katuminen
    Kuolinpesä

Pariskunnasta naisen molemmat vanhemmat olivat menehtyneet, joiden kuolinpesien ilmoittajana tai uskottuina miehinä pariskunnan molemmat osapuolet olivat toimineet. Uskotut miehet olivat tietoisesti jättäneet kuolinpesän ulkopuolelle ulkomailla sijainneet rahavarat, jotka olivat sittemmin itselleen siirtäneet. Merkityksellistä tapauksessa oli se, että myöhemmin pariskunta oli tehnyt lahjailmoitukset näistä varoista. Ilmoituksella he pyrkivät pääsemään rangaistusvastuusta tehokkaan katumisen muodossa. Veropetosta ja osallisuutta koskevaa asiaa käsittelivät Porin käräjäoikeus, Turun hovioikeus ja Korkein oikeus.

Kuolinpesän vahvistamiseen tarvitaan kaksi uskottua miestä, joiden tehtävänä on parhaan kykynsä ja arvionsa mukaan allekirjoituksellaan vahvistaa kuolinpesän sisältö oikeaksi. Vasta uskottujen miesten allekirjoituksen jälkeen kuolinpesä voidaan jakaa pesän osakkaiden kesken. Uskottujen miesten esteellisyydestä, eli kyvystä toimia uskottuna miehenä ei ole laissa säännöksiä. Jos kuolinpesän osakkaina on muitakin henkilöitä, kuin uskotut miehet, olisi näiden muiden osakkaiden edun kannalta järkevää, mikäli uskotut miehet eivät olisi pesän osakkaita. Tässä tapauksessa pesällä oli myös ulkopuolinen osakas, joka oli tapauksessa yhtynyt syyttäjän vaatimiin rangaistuksiin veropetoksesta ja törkeästä kavalluksesta.

Pariskunnan vastaus syytteeseen oli, että nämä Espanjassa sijainneet varat olivat lahjoitettu vainajien elinaikana heille suullisella sopimuksella. Lahjoitus oli saanut kirjallisen muodon Espanjassa sijaitsevalle pankille tehdyn siirtomääräyksen muodossa, jolla varat oli siirretty pariskunnan omalle tilille. Lahjaveroilmoitus oli tehty koko summasta n. puoli vuotta jälkimmäisen vanhemman kuolemasta.

Käräjäoikeus totesi, ettei lahjanantajaa velvoittavaa lahjanlupausta ollut syntynyt missään vaiheessa. Edellytykset tällaiselle ovat, että kirjallinen lahjakirja on annettu lahjansaajalle tai tällainen lahjakirja on saatettu yleisön nähtäville. Vain tällöin lahjakirja on sitova. Keskusrikospoliisin laboratoriossa tehdyn käsialatutkimuksen mukaan varojen siirtomääräystä koskeva allekirjoitus ei ollut vainajan tekemä. Myöskin varojen siirtämistä koskeva määräys oli ristiriitainen, sillä vastaanottava pankkitili oli avattu vasta kuoleman jälkeen. Myöskin tällainen siirtomääräys oli lähinnä pankille tehtävä tekninen määräys, eikä lahjanantajan tahtoa ilmoittava lahjakirja. Näistä syistä käräjäoikeus ratkaisi, että varat olisi tullut kirjata kuolinpesään, jolloin pariskunta oli syyllistynyt syyttäjän vaatimiin rangaistuksiin veropetoksesta ja törkeästä kavalluksesta. Lisäksi mies tuomittiin viralta pantavaksi tuomarin virasta, koska hänen tekonsa osoittivat hänet sopimattomaksi toimimaan virassa. Lisäksi heidän tuli yhteisvastuullisesti palauttaa varat kuolinpesälle.

Hovioikeus tarkasteli näyttöä ja totesi sen olevan epäselvä. Myöskin syyttäjän vaatimiin rangaistuksiin voitiin syyllistyä ainoastaan tahallisesti. Näytön perusteella hovioikeus totesi, että lahjoitustarkoitus oli syntynyt, jonka seurauksena pariskunnalla oli aihetta jättää varat kirjaamatta kuolinpesään. Myöskin rikosoikeudellinen periaate, jonka mukaan epäselvissä tapauksissa on tapaus syytä ratkaista syytetyn eduksi, oli syytettyjen puolella. Tästä syystä hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi syytteet.

Korkein oikeus hyväksyi syyttäjän, veroviraston ja kuolinpesän osakkaan valituksen ja otti asian käsittelyyn. Osakkaan kannalta valitus ei menestynyt, koska pesään oli määrätty pesänselvittäjä, joka oli ainoa, joka saattoi käyttää kuolinpesän hallintoa koskevaa puhevaltaa. Täten osakkaan vaatimus kavallettujen varojen palauttamisesta korkoineen hylättiin käsittelystä, sillä pesänselvittäjä oli tyytynyt hovioikeuden ratkaisuun.

Korkein oikeus katsoo näytön perusteella, samoin kuten käräjäoikeus, ettei lahjoitustahtoa ollut varojen osalta. Eli varojen olisi tullut olla kirjattuna perukirjaan. Se, että varoista oli kuolinpesän osakkaan kysyttyä tehty lahjaveroilmoitus, ei ole tehokasta katumista. Tehokkaalla katumisella teon yritys jää rankaisematta, jos tekijä omasta tahdostaan on luopunut rikoksen täyttämisestä tai ehkäissyt sen vaikutuksen, joka tekee rikoksen täytetyksi. Tämä ei päde määräämällä varoihin kohdistuvan verovelvollisuuden toiseksi, kuin alun perin. Eli lahjaveron suorittaminen perintöveron sijasta ei ole tapauksessa tehokasta katumista. Verovirastoon tehty oikaisu virheellisestä perukirjasta olisi taasen katsottu tehokkaaksi katumiseksi.

Myöskin summan suuruus tekee kavalluksesta törkeän. Yli 70 000 euron kavallus ja siihen johtavat teot, kuten siirtomääräykset pankkiin vainajien nimissä, tekivät teosta kokonaisuutena arvostellen törkeän. Myös siitä saatu verohyöty n. 8 000 euroa katsotaan veropetokseksi. Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden tuomion ja tuomitsee naisen yhteiseen 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja miehen yhteiseen 8 kuukauden vankeusrangaistukseen ja viralta pantavaksi tuomarin virasta.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa