» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osakeyhtiö A:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen B sekä yhtiön hallituksen puheenjohtaja C olivat antaneet pörssitiedotteessa ja listalleottoesitteessä yhtiöstä harhaanjohtavia ja totuudenvastaisia tietoja. Yhtiön kurssi oli noussut. B ja C olivat sisäpiiritietoa hyväksikäyttäen myyneet molemmat merkittävän määrän A:n osakkeita saaden molemmat noin 62 000 000 euroa. Yhtiö keräsi samaan aikaan osakeannilla noin 50 000 000 euroa. Käräjäoikeus katsoi, että B ja C olivat syyllistyneet tiedottamisrikokseen ja määräsi molemmille sakkorangaistuksen asiassa. Hovioikeus tulkitsi asiaa merkittävästi eri tavoin ja tuomitsi B:n ja C:n 2 vuoden vankeusrangaistukseen. Lisäksi B:lle ja C:lle määrättiin 7 796 250 euron menettämisseuraamus. Osakeyhtiö A tuomittiin maksamaan 50 000 euron yhteisösakko.
Korkein oikeus pohti ratkaisussaan B:n ja C:n rangaistusten määräämistä sekä osakeyhtiö A:n yhteisösakkoa. Korkeimman oikeuden arvioin mukaan B:n ja C:n menettely on vaarantanut vakavasti markkinoiden yhdenvertaisuutta ja tiedollista tasapuolisuutta. Henkilöt olivat olleet vastuullisessa asemassa A:n ylimpään johtoon kuuluvina henkilöinä. Rikokset osoittivat merkittävää suunnitelmallisuutta. Henkilöt saivat korkeimmassa oikeudessa törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä sekä kolmesta tiedottamisrikoksesta 2 vuotta 4 kuukautta vankeutta. Lisäksi rikoksesta tuomitut määrättiin hovioikeuden vahvistamaan menettämisseuraamukseen.
Osakeyhtiö A:n osalta korkeimman oikeuden piti pohtia oikeushenkilön rangaistusvastuuta ja rikoshyödyn arvioimista. Lain mukaan oikeushenkilö (tässä osakeyhtiö) voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen toimielimeen tai johtoon kuuluva tai päätösvaltaa käyttävä on ollut osallisen rikokseen tai sallinen rikoksen. Koska lainkohdan mukaan osakeyhtiön vastuu oli selvä, pohdinta kohdistui lähinnä sakon suuruuden mittaamiseen. A:n taloudellinen tila oli tekohetkellä heikko ja taloudellinen tila otettiin huomioon lieventävänä seikkana. Arvioinnissa huomioitiin myös arvopaperimarkkinoiden erityinen luonne, jossa vahingon mittaaminen on hyvin haastavaa. A:n osakkeilla käytiin kauppaa hyvin laajasti myös muiden kuin B:n ja C:n toimesta, joten rikoksesta hyötyivät tosiasiassa myös monet muut. Lisäksi vahingonkärsijöiden osoittaminen on erityisen haastavaa. A:lle asetettiin lopulta 100 000 euron yhteisösakko. Todellista vahinkoa kärsivät osakkeenomistajat, jotka ostivat osakkeita väärien tietojen valossa ja lopulta menettivät suuren osan sijoituksensa arvosta, kun tulosvaroitus lopulta annettiin. Siksi osakeyhtiö A:ta ei tuomittu menettämisseuraamukseen. Menettämisseuraamus olisi kohdistunut erityisesti muihin osakkeenomistajiin, eikä rikoksen tehneisiin B:hen ja C:hen. Ratkaisussa huomioitiin siis rangaistusten ja menettämisseuraamusten osalta melko vahvasti tarkoituksenmukaisuus. Osakeyhtiölle langetetut rangaistukset olisivat pääosin kohdistuneet muihin kuin rikoksentekijöihin. Siksi rangaistukset muodostuivat melko lieviksi osakeyhtiölle.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa