» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A:ta syytettiin siitä, että hän oli metsästänyt ampumalla hirvenvasan ilman asianmukaista hirvieläimen pyyntilupaa. B vaati asianomistajana, että A velvoitetaan korvaamaan hänelle riistaeläimen arvo korkoineen. A tuomittiin sakkorangaistukseen sekä tämän tuli vahingonkorvauksena korvata riistaeläimen arvo B:lle. Hovioikeus oli päätynyt tuomiossaan samaan kantaan. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut, eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Korkein oikeus aloitti toteamalla, että metsästyslai mukaan, jos riistaeläin on metsästetty ilman alueen metsästysoikeuden haltijan lupaa tai muutoin loukkaamalla toisen metsästysoikeutta sellaisissa olosuhteissa, joissa toisella oli oikeus metsästää tai ottaa tällainen riistaeläin, on sillä, jonka oikeutta on loukattu, oikeus saada valintansa mukaan joko riistaeläin tai sen arvo. Saman lain mukaan eläin tai sen arvo tuomitaan valtiolle menetetyksi, jos toisella ei ollut oikeutta metsästää tai ottaa tällaista riistaeläintä.
Korkein oikeus jatkoi toteamalla, että Ranuan yhteislupametsästyksen sääntöjen mukaan kunkin yhteisluvan osakkaan oli luovutettava yhteislupa-alueeseen kaikki ne alueet, joille osakkaalla on metsästysoikeus. Kaikki yhteisluvan kattamat pyyntiluvat oli sääntöjen mukaisesti jo ennen metsästyskauden alkua jaettu alueittain siten, että kukin osakas sai metsästää vain vuokrasopimuksensa mukaisilla tai muutoin heille erikseen osoitetuilla metsästysalueilla.
Hirvieläimen luvaton kaataminen ei ole vaikuttanut pyyntilupien voimassaoloon tai laajuuteen eikä siis sellaisiin seikkoihin, joiden suhteen B voisi yhteisluvan osakkaiden puolesta omissa nimissään menestyksellisesti esittää vaatimuksia. B ei siten ollut yhteisluvan osakkaiden edustajanakaan henkilö, jolla olisi ollut oikeus saada korvausta kaadetusta hirvestä.
Korkein oikeus muutti tuomiota osittain. Korkeimman oikeuden perusteluista käy ilmi, että A oli tosiaan syyllistynyt metsästysrikokseen. Koska kuitenkaan vahingonkorvausedellytykset eivät täyttyneet, korkein oikeus hylkäsi käräjä- ja hovioikeuden tuomion A:n korvausvelvollisuudesta B:lle. Näin ollen A joutui edelleen vastaamaan sakkorangaistuksestaan, mutta ei joutunut korvaamaan B:lle riistaeläimen arvoa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa