Minilex - Lakipuhelin

Lopullisen veronkorotuksen vaikutus ne bis in idem -kieltoon - KKO:2011:111

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Veropetos
    Törkeä veropetos
    Veronkorotus
    Ne bis in idem

Tapauksessa A:lle ja B:lle oli vaadittu rangaistusta elokuun 2002 ja helmikuun 2007 välisenä aikana tehdystä törkeästä veropetoksesta, koska he olivat harjoittaessaan arvonlisäverovelvollista liiketoimintaa jättäneet arvonlisäveroilmoitukset antamatta. A:n ja B:n muodostamalle elinkeinoyhtymälle oli määrätty lokakuussa 2008 arvonlisäverotuspäätöksillä jälkiveroa tilikausilta 2005 ja 2006 sekä jälkiveroille veronkorotusta saman menettelyn perusteella, jota syyte koski. Tilikaudelta 2005 määrätty veronkorotus oli tullut lopulliseksi vuoden 2008 lopussa ennen syytteen vireilletuloa. KKO:n tuli ratkaista kysymys siitä, mikä merkitys lopulliseksi tulleella veronkorotuksella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan säännös huomioon ottaen oli syytteen tutkimisen ja tuomitun seuraamuksen kannalta.

Mainitussa artiklassa säädetään valtionsisäisestä kahteen kertaan syyttämistä tai tuomitsemista koskevasta kiellosta (ne bis in idem -kielto). Artiklan 1 kappaleen mukaan ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti. KKO:n aiemmin antamista ratkaisuista havaitaan, että hallinnollisessa menettelyssä määrättyä veronkorotusta on pidettävä ihmisoikeussopimuksen soveltamisen kannalta mainitun ne bis in idem -kiellon piiriin kuuluvana rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettavana seuraamuksena.

Arvioitaessa sitä, milloin veronkorotus oli esteenä veropetossyytteen käsittelemiselle, ratkaiseva merkitys edellä mainituissa ratkaisuissa on annettu sille, onko veronkorotus tullut lopulliseksi ennen syytteen vireilletuloa. Estettä veropetossyytteen tutkimiselle ei ole katsottu olevan tilanteessa, jossa veronkorotusasia oli vireillä tai veronkorotusratkaisu tuli lopulliseksi rikosoikeudenkäynnin aikana. 

Elinkeinoyhtymän arvonlisäverotukseen sovellettavan arvonlisäverolain 193 §:n 2 momentin (940/1999) mukaan verovelvollisen valitusaika oli kolme vuotta tilikauden tai, jos päätös koski useita tilikausia, niistä viimeisen päättymisestä lukien, kuitenkin aina vähintään 60 päivää arvonlisäverotusta koskevan päätöksen tiedoksisaannista. A:n ja B:n tuloverotukseen sovellettavan verotusmenettelystä annetun lain 64 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimus oli tehtävä viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Pykälän 2 momentin (505/1998) mukaan oikaisuvaatimus saatiin tehdä 1 momentissa säädetyn määräajan estämättä 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona muutoksenhakuun oikeutettu oli saanut verotuksen muuttamista koskevasta päätöksestä tiedon.

Elinkeinoyhtymälle määrättyihin arvonlisäveron veronkorotuksiin edellä mainituin tavoin tullut hakea muutosta tilikautta 2005 koskien viimeistään 31.12.2008 ja tilikautta 2006 koskien viimeistään 31.12.2009. A:lle ja B:lle määrättyihin tuloveron veronkorotuksiin on taas tullut hakea muutosta verovuotta 2003 koskien viimeistään 31.12.2009 ja verovuotta 2004 koskien viimeistään 31.12.2010. Muutoksenhakuaika veronkorotuksiin verovuosilta 2005 ja 2006 päättyy 31.12.2011 ja 31.12.2012. Veropetossyyte on tullut vireille 4.3.2009. Siten edellä mainituista veronkorotuksista vain elinkeinoyhtymälle tilikaudelta 2005 määrätty arvonlisäveron veronkorotus on ollut KKO:n edellä mainituissa ratkaisuissa tarkoitetuin tavoin lopullinen ennen syytteen vireilletuloa. Syytettä siis ei ole voitu tutkia tämän lopullisen veronkorotuksen osalta.

Ne bis in idem -kiellon soveltaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että syyte jätetään poikkeuksellisesti tutkimatta sen vuoksi, että syytteen tarkoittamasta menettelystä on jo tuomittu rikosoikeudelliseksi seuraamukseksi rinnastettava seuraamus. Kiellonvastaisesta menettelystä langetetaan oikeusjärjestyksen edellyttämä seuraamus, mutta vain kertaalleen. Hovioikeuden perusteluista ilmenevä kanta, jonka mukaan syytteet tulisi sattumanvaraisuus- ja ennakoitavuusongelmien vuoksi jättää tutkimatta myös siltä osin kuin ne bis in idem -kielto ei tutkimista estäisi, johtaa siihen, että kiellonvastaisesta menettelystä ei joiltakin osin aiheudu seuraamusta lainkaan. Tällaista lopputulosta ne bis in idem -periaate ei edellytä. Tämän vuoksi se seikka, että syytekohta 2 (johon jo lopullinen veronkorotus kuuluu) on ne bis in idem -kiellon johdosta jätettävä osittain tutkimatta, ei ole esteenä syytekohdan tutkimiselle muilta osin.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa