Minilex - Lakipuhelin

Lainhuuto yleistestamentin saajalle - KKO:2000:116

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • lainhuudatus
    Testamentti
    Lakiosa

Tapaus eteni korkeimman oikeuden käsiteltäväksi siltä osin, voidaanko yleistestamentin saajan katsoa saaneen pelkän lainvoimaisen testamentin nojalla kiinteistöön sellaisen omistusoikeuden, jonka perusteella voitaisiin myöntää lainhuuto. 

Tapauksessa A haki lainhuutoa K-nimisen tilaan kuolleen äitinsä B:n tekemän testamentin perusteella. Käräjäoikeus lausui, että B:n testamentin mukaan kaikki hänen omaisuutensa oli menevä täysin omistusoikeuksin A:lle. Testamentti oli siis luonteeltaan niin sanottu yleistestamentti. Mahdollisten lakiosavaatimusten osalta testamentissa oli todettu, että ne tuli suorittaa rahana. B:n kuolinpesän muita osakkaita olivat A:n lisäksi B:n lapsenlapset sekä kuolleen lapsenlapsen lapset. Tapauksessa testamentti oli annettu kaikille perillisille tiedoksi ja niiden osalta, jotka eivät olleet sitoutuneet olemaan testamenttia moittimatta, oli kuuden kuukauden moiteaika kulunut umpeen. Moitekannetta ei ollut nostettu, joten testamentti oli lainvoimainen. 

Perittävän kuoleman jälkeen laaditun perukirjan mukaan osa hänen perillisistään oli ilmoittanut vaativansa lakiosaansa jäämistöstä. Testamentin saaja A oli itse läsnä perunkirjoituksessa, joten lakiosailmoitukset voitiin katsoa tehdyiksi todisteellisesti ja oikeassa ajassa. Sittemmin osa lakiosailmoituksen tehneistä oli luopunut vaatimuksistaan. 

Käräjäoikeus toteaa perintökaaren 18 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan, että perillistä pidetään kuolinpesän osakkaana, vaikka hänen oikeutensa on riidanalainen. Tällöin lakiosaperillinen säilyttää osakkuutensa kuolinpesässä siihen asti, kun testamentin saaja on täyttänyt maksuvelvollisuutensa laissa säädetyllä tavalla. Näin ollen B:n kuolinpesässä olivat siten osakkaina A yleistestamentinsaajana sekä lakiosansa vaatineet perilliset. 

Käräjäoikeus toteaa perittävän kuoleman ja perinnönjaon välisen hallintotilan olevan yhteishallintoa, johon jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus osallistua. Yhteishallinto puretaan lopullisesti perinnönjaossa. Jos jäämistöön kuuluu kiinteää omaisuutta ja kuolinpesässä on useampia osakkaita, voidaan lainhuuto myöntää ennen perinnönjakoa ainoastaan kuolinpesän osakkaille yhteisesti. 

Tapauksessa käräjäoikeus totesi, että lainhuudon hakijalta oli pyydetty perinnönjakosopimusta tai -kirjaa taikka vaihtoehtoista selvitystä siitä, että lakiosaperillisten lakiosat on maksettu rahassa tai siitä, että he ovat luopuneet vaatimuksistaan. Tapauksessa hakija oli kuitenkin kertonut, ettei perinnönjakoa tultaisi lähiaikoina toimittamaan eikä lakiosia maksamaan, sekä että pesässä ei enää ollut muuta varallisuutta kuin kyseessä oleva kiinteistö. Hakija oli ilmoittanut, ettei vaadittua selvitystä tultaisi esittämään. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että oli olemassa mahdollisuus, että lakiosavaatimuksia voidaan joutua toteuttamaan osuuksilla kyseisestä kiinteistöstä. Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen. 

A valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Tästä A valitti korkeimpaan oikeuteen ja hän vaati hovioikeuden ratkaisun kumoamista ja asian palauttamista käräjäoikeuteen lainhuudon myöntämiseksi. 

Korkein oikeus toteaa perintökaaren 7 luvun 5 §:n mukaan, että testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. Rintaperillinen, joka on tehnyt lakiosailmoituksen perintökaaressa säädetyllä tavalla, on kuolinpesän osakas yleisjälkisäädöksen saajan ohella. Perintökaaren mukaan, jos perittävä on testamentilla määrännyt jäämistönsä tai jotakin siihen kuuluvaa jollekin sillä ehdolla, että testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana, on rintaperillinen kuolinpesän osakas siihen saakka, kun testamentin saaja täyttää maksuvelvollisuutensa. Perintökaaren mukaan pesän osakkaiden tulee pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. Tästä seuraa muun muassa, että testamentin saajalla ei ole oikeutta yksin luovuttaa pesään kuuluvaa kiinteistöä. 

Näin ollen korkein oikeus toteaa, että A:n ei voida katsoa saaneen pelkän lainvoimaisen testamentin nojalla kiinteistöön sellaista omistusoikeutta, jonka perusteella hänelle tulisi myöntää lainhuuto. Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty. Korkein oikeus ei muuta hovioikeuden tuomion lopputulosta. 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa