» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapaus koski puolisoiden kuolinpesiä, joissa osakkaina eli perillisinä olivat vainajien lapset A, B ja C. Käräjäoikeus oli määrännyt pesänjakajan toimittamaan osituksen ja perinnönjaon, koska perinnönjakoa ei oltu voitu suorittaa osakkaiden välisenä sopimusjakona. Kuolinpesien pääasiallinen omaisuus eli lähes koko perintö koostui 11,7 hehtaarin kokoisesta tilasta, jolla A asui, ja jossa B:llä ja C:llä oli vapaa-ajan rakennus. Pesänjakaja haki lupaa käräjäoikeudelta tilan tai sen osan myymiseksi perinnönjaon toimittamista varten. B ja C eivät vastustaneet pesänjakajan esitystä myynnistä, mutta A ei hyväksynyt sitä. Tapauksessa oli pohjimmiltaan kyse kuolinpesien omaisuuden myynnistä perinnönjakokustannusten maksamiseksi. Nämä kulut koostuivat pääasiassa pesänjakajan palkkiosta.
Käräjäoikeus ratkaisi tapauksen pesänjakajan hyväksi. Perinnönjakokustannukset olivat nousseet suuriksi eikä pesien muulla omaisuudella voitu niitä kattaa. Osapuolet eivät myöskään olleet päässeet sopimukseen kustannusten suorittamisesta pesien ulkopuolisilla varoilla. Hovioikeus asettui kuitenkin eri kannalle ja kumosi käräjäoikeuden päätöksen. Tilan myyminen ei ollut välttämätöntä. Tila oli mahdollista jakaa osakkaiden kesken, vaikka käräjäoikeus oli todennut, ettei se onnistu sopivasti. Pesänjakajan palkkio oli mahdollisesti suoritettavissa esimerkiksi tilan metsää myymällä.
Korkein oikeus oli hovioikeuden päätöksen kanssa samaa mieltä eikä muuttanut sen lopputulosta. Korkein oikeus kuitenkin perusteli päätöstään lain myyntivaltuutussäännöksen ehdottomuuden perusteella. Sen mukaan ei ole mahdollista myydä omaisuutta perinnönjakokustannusten tai muiden velkojen maksamiseksi. Korkein oikeus totesi, että vaikka tilanne olisi sellainen, jossa olisi jopa tarkoituksenmukaista soveltaa myyntivaltuutussäännöstä, ei sen sanamuodolle ja tarkoitukselle voida antaa tulkinnallisestikaan laajempaa merkitystä. Tämän vuoksi sitä ei voitu soveltaa tässä tilanteessa.
Pesänjakajalla on oikeus saada kuolinpesän varoista kohtuullinen palkkio ja korvaus kuluistaan. Näiden osalta pesänjakaja on kuitenkin velkojan asemassa suhteessa pesään. Vaikka pesänjakajalla on oikeus korvaukseen, korkein oikeus piti ehdottomana sitä, ettei tällaiseen velkaan voida soveltaa pesän omaisuuden myymistä koskevaa myyntivaltuutussäännöstä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa