Minilex - Lakipuhelin

Huomattava hyöty törkeässä petoksessa - KKO:2015:52

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Törkeä petos
    Huomattava hyöty
    rangaistuksen mittaaminen
    Asumistuki

Tapauksessa A oli syyllistynyt petokseen jättämällä ilmoittamatta tulojaan ja työskentelyjään kahden ja puolen vuoden ajalta ja näin erehdyttänyt kansaneläkelaitosta (Kela) maksamaan hänelle asumistukea liikaa 10 079, 83 euroa. Kysymyksenä oli, pidetäänkö A:n tavoittelemaa hyötyä huomattavana ja petosta törkeänä. Kysymyksenä oli myös rangaistuksen mittaaminen.  

Alemmissa oikeuksissa A:n syyksi oli luettu hänen tunnustuksensa mukaan 20.5.2008 – 31.12.2012 välisenä aikana hankkimansa oikeudeton taloudellinen hyöty, jossa hän oli erehdyttänyt Kelaa maksamaan asumistukea itselleen 10 079,83 euroa liikaa. A ei ollut ilmoittanut tulojaan eikä työskentelyään hakiessaan tukea ja näin aiheuttanut edellä mainitun suuruisen taloudellisen vahingon Kelalle. Syyttäjä katsoi A:n tavoitelleen huomattavaa hyötyä teollaan ja teon olevan kokonaisuutena törkeä. A katsoi syyllistyneenä ainoastaan petokseen. Käräjäoikeus katsoi, että ongelmallisinta oli, ettei viranomainen ollut aikaisemmin puuttunut asiaan ja etujen määrä oli kasvanut isoksi. Näin on myös voinut muodostua käsitys A:lle, että perusteeton etu olisi oikeutettua, koska asiaan ei ollut puututtu pitkään aikaan. Käräjäoikeus tuomitsi A:lle petoksesta 60 päivän sakkorangaistuksen.

Syyttäjä valitti hovioikeuteen vaatien A:n tuomitsemista törkeästä petoksesta taikka rangaistuksen koventamista vankeudeksi joka tapauksessa. Yleisesti Kelaan kohdistuneista petoksista tuomitaan vankeutta, mikäli vahingon määrä on vähintään 3000 euroa. Hovioikeus totesi, että heidän raporttien mukaan kela-petoksissa alle 5000 euron arvo voisi johtaa vielä ainoastaan sakkorangaistukseen. Hovioikeus katsoi, että A:n tavoittelema hyöty on ollut niin suuri, että sitä pidetään rikoslain 36 luvun 2 §:n § momentin 1 kohdan mukaan huomattavana. Teko oli myös kestänyt 2,5 vuotta, jonka aikana A oli tehnyt säännöllisin väliajoin 5 hakemusta tuen saadakseen. Tämän takia petos oli kokonaisuutena arvostellen törkeä. Hovioikeus tuomitsi A:n törkeästä petoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen 6 kuukaudeksi.

A valitti asiassa korkeimpaan oikeuteen, jossa kysymyksenä oli, onko hänen tavoittelemansa hyöty (10 079, 83 euroa) törkeän petoksen edellyttämällä tavalla huomattava. Kysymys oli lisäksi rangaistuksen määräämisestä.

Rikoslain 36 luvun 1 momentissa sanotaan, että petoksesta tuomitaan henkilö, joka hankkiakseen itselleen taikka toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen erehdyttämällä taikka erehdystä hyväksikäyttämällä saa toisen tekemään taikka jättämään tekemättä jotakin ja näin ollen aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on mahdollisuus ollut määrätä. Samassa luvussa 2 §:ssä säädetään, että petos on törkeä, mikäli petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä sekä on kokonaisuutena arvostellen törkeä. Hallituksen esityksessä (66/1988 vp s.135) ei anneta rahamääräistä ohjetta sen arvioimiseksi, mitä hyötyä tulee pitää huomattavana. Tarkoituksena kuitenkin on, että eri rikoksissa, huomattavalla hyödyllä tarkoitetaan samaa määrää euroissa. Oikeuskäytäntö kuitenkin vaihtelee hovioikeuksittain, mitä summaa on pidetty huomattavan suuruisena: Helsingissä 8000 euroa, Rovaniemellä 8397,60 euroa.  Tämän asian kannalta tärkeä tapaus on KKO 2007:102, jonka mukaan kolmen vuoden ajalta tavoiteltua ja saatua 14 570,89 euron hyötyä ei ole pidetty rikoslain mukaan huomattavana.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen korkein oikeus katsoi, ettei A:n tavoittelemahyöty ole ollut rikoslain 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan huomattava. A:n syyksi luettu petos ei näin ollen ollut törkeä.

Korkeimmassa oikeudessa kyse oli myös rangaistuksen määräämisestä. Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisesti rangaistusta määrättäessä tulee ottaa huomioon kaikki lain määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet ja rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Saman luvun 4 §:n mukaan rangaistus tulee mitata niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen sekä vaarallisuuteen, teon vaikuttumiin ja rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Petoksen tunnusmerkistön mukaan rangaistus petoksesta on sakkoa taikka enintään kaksi vuotta vankeutta. Tilastoista selviää, että petoksista on vuonna 2012 tuomittu 67 prosentissa tapauksista sakkoa. Vankeusrangaistuksissa keskimääräinen vankeusaika on ollut 2-4 kuukautta ja ehdollinen vankeus noin 2,4 kuukautta.

Kelan tietojen mukaan tuomioistuinten petoksena syyksi lukemissa tapauksissa vuonna 2014 keskimääräinen vahinko oli 3038 euroa. A:n tavoittelema sekä saama hyöty on melkein kolme kertaa tämä. Hän oli myös toistanut viisi kertaa vääränsisältöisen hakemuksen ja saanut suuren määrän hyötyä, joten sakkorangaistusta ei tule pitää riittävänä seuraamuksena. A:n tavoittelema hyöty oli ollut selvästi likempänä törkeän petoksen tunnusmerkistössä mainittua huomattavaa hyötyä kuin keskimääräistä hyötyä samantapaisissa petoksissa. A oli myös jatkuvasti pyrkinyt laittoman hyödyn saamiseen. Koska hyöty on kokonaismäärältään suuri, tulee tuomitun rangaistuksen olla keskimääräistä rangaistusta kovempi. Alentavina seikkoina korkein oikeus kuitenkin katsoi A:n taloudellisen ahdingon 4 lapsen yksinhuoltajana ja huolen lasten hyvinvoinnista ja pelon huostaanotosta. Näin ollen korkein oikeus katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 3 kuukauden vankeusrangaistuksen.

Näin ollen korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota niin, että A tuomitaan törkeän petoksen sijaan petoksesta 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa