» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa X Oy:n velkojana ollut Mikkelin lääninverovirasto oli hakemuksessaan vaatinut X Oy:n määräämistä selvitystilaan sillä perusteella, että X Oy:lla ei ollut ollut kaupparekisteriin merkittyä hallitusta. X Oy oli vastauksessaan kertonut, että noin kaksi kuukautta lääninveroviraston hakemuksen jättämisen jälkeen pidetyssä yhtiökokouksessa oli valittu yhtiölle hallitus ja siitä oli toimitettu ilmoitus rekisteriviranomaiselle 20.7.1992. Tästä johtuen X Oy pyysi vastauksessaan, että hakemuksen käsittelyä oltaisiin lykätty siihen saakka, että yhtiölle oli merkitty hallitus kaupparekisteriin.
Kihlakunnanoikeus kuitenkin lausui 21.7.1992 antamallaan päätöksellä, ettei X Oy:lle ollut merkitty hallitusta kaupparekisterissä. Tästä johtuen ja asian käsittelyn lykkäämistä mitä ilmeisimmin vastustaen kihlakunnanoikeus määräsi X Oy:n osakeyhtiölain säännösten nojalla selvitystilaan asetettavaksi. X Oy valitti kihlakunnanoikeuden päätöksestä hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei päätynyt 19.11.1992 antamallaan päätöksellä muuttamaan kihlakunnanoikeuden päätöstä asiassa.
Valitusluvan saatuaan X Oy valitti hovioikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan oikeuteen vaatimuksinaan alempien oikeusasteiden tekemien päätösten kumoaminen ja lääinveroviraston hakemuksen hylkääminen. X Oy perusteli vaatimuksiaan sillä, että yhtiölle oli sen mukaan 18.11.1992 merkitty hallitus kaupparekisteriin. Korkein oikeus perusti tapauksen harkinnan osakeyhtiölainsäädännön taustalla olleeseen hallituksen esitykseen, jonka mukaan yhtiöllä oli tilaisuus aina käsittelyyn paikalle saapumiseen saakka mahdollisuus poistaa peruste selvitystilan asettamiselle. Lisäksi esityksen mukaan tuomioistuimen oli mahdollista vielä käsittelyn alkaessakin myöntää yhtiölle pyynnöstä lykkäystä, jotta sillä olisi mahdollisuus poistaa peruste selvitystilan asettamiselle.
Tapaukseen liittyneistä olosuhteista korkein oikeus otti huomioon, että X Oy oli esittänyt kihlakunnanoikeudelle asiakirjoja, joista kävi ilmi edellä mainitut päivämäärät yhtiökokouksen päätöksestä hallituksen nimeämiseen ja ilmoituksen jättämisestä rekisteriviranomaiselle. Korkeimman oikeuden mukaan kihlakunnanoikeuden olisi tällöin tullut myöntää X Oy:lle lykkäystä, jotta se olisi voinut myöhemmin selvittää yhtiön hallituksen merkitsemisen kaupparekisteriin tuomioistuimelle. Korkein oikeus totesikin päätelmänään, ettei kihlakunnanoikeudella ollut ollut näissä olosuhteissa perusteita asettaa X Oy:ta selvitystilaan ilman lykkäyksen myöntämistä. Näin ollen korkein oikeus kumosi alempien oikeusasteiden antamat päätökset ja hylkäsi lääninveroviraston hakemuksen X Oy:n asettamisesta selvitystilaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa