» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse arvonlisäveron vähennysoikeuden vaikutuksesta rikoksen yhteydessä aiheutetun vahingon korvaamiseen ja asianosaisen vahingonkorvausmäärän myöntämisen peruuttamisesta hovioikeudessa. Tapauksessa A murtautui X Oy:n rakennukseen omaisuuden anastamistarkoituksessa. Rakennukselle aiheutui tilanteesta murtovahinkoja. Käräjäoikeus tuomitsi A:n rangaistukseen varkauden yrityksestä. Lisäksi A velvoitettiin maksamaan X Oy:lle korvauksia rikoksen yhteydessä aiheutetusta vahingosta. Korvauksen määrä muodostui vahingot korjanneelle rakennusliikkeelle maksetusta 5 983 markan summasta, jonka A oli käräjäoikeudessa myöntänyt X Oy:n vaatimusten mukaisesti. Korjauslaskun summan arvonlisäveron osuus oli 806,61 markkaa.
A vaati hovioikeudessa hänen maksettavakseen velvoitetun korvauksen alentamista arvonlisäveron osuuden verran, jolloin korvauksen määrä olisi 5 176,39 markkaa. Hän väitti myöntäneensä erehdyksessä X Oy:n vaatimuksen kokonaisuudessaan. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Hovioikeuden mukaan A:n myöntäminen ei ollut peruutettavissa enää hovioikeudessa, koska se ei perustunut oikeudenkäynnin aikana tapahtuneeseen olosuhteiden muutokseen tai myöntämisen jälkeen A:n tietoon tulleeseen seikkaan.
Korkein oikeus muutti hovioikeuden ratkaisua ja alensi A:n korvausvelvollisuuden X Oy:lle 5 176,39 markkaan. Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että arvonlisäverolainsäädännön mukaisesti X Oy:llä oli oikeus vähentää maksamansa arvonlisävero sen valtiolle suoritettavasta omasta verosta. Yhtiön käyttäessä vähennysoikeuttaan arvonlisäveron määrä ei ollut yhtiön vahinkoa. Yhtiö ei ollut tapauksessa esittänyt, ettei se olisi vähentänyt tai voinut vähentää arvonlisäveroa.
Myöntämisen peruuttamisen osalta korkein oikeus totesi, että vahingonkorvausvaatimukseen sovelletaan riita-asiaa koskevia periaatteita. Tässä tilanteessa myöntäminen merkitsi sitä, että asiassa annettiin sisällöltään kanteen mukainen tuomio ilman myönnettyjen vaatimusten oikeellisuuden tarkempaa tutkimista. Peruuttaminen merkitsi sitä, että hovioikeus joutui tutkimaan asiaa laajemmin kuin käräjäoikeus. Myöntämisen peruuttamiselle oli siten oltava jokin hyväksyttävä syy.
Korkein oikeus löysi tapauksessa hyväksyttävän syyn A:n puolustuksesta. A:lla ei ollut käräjäoikeudessa oikeudenkäyntiavustajaa ja kokonaismäärän myöntäminen oli perustunut A:n erehdykseen. Tässä yksittäistapauksessa käräjäoikeuden olisi tullut selvittää, mitä vaatimuksella ja myöntämisellä oli tarkoitettu. A oli oikeutettu peruuttamaan myöntämisensä.
Selaa lakitietoa