» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa Sähköliiton hallitus oli päättänyt tutkia työntekijöiden irtisanomiseen johtaneet yhteistoimintaneuvottelut ja riitauttaa asian, jos menettely todettaisiin lainvastaiseksi. Päätöksestä julkaistiin liiton kotisivuilla tiedote, jossa todettiin lisäksi, että käytännössä tämä merkitsisi työnantajan haastamista oikeuteen. Liitto ei nostanut kannetta. Työtuomioistuin kuitenkin tuomitsi samoja yhteistoimintamenettelyjä koskevan kanteen perusteella toisen ammattiliiton jäsenille hyvitystä yhteistoimintalain vastaisen menettelyn johdosta.
Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli, että muodostaako Sähköliiton tai sen työntekijän menettely perusteen Sähköliiton vahingonkorvausvastuulle. Ensisijaisesti onkin ratkaistava, onko Sähköliitolle sen menettelyn perusteella syntynyt sellainen velvollisuus selvittää yhteistoimintamenettelyjen laillisuutta ja tarvittaessa ajaa kannetta työntekijöiden hyväksi, että sen vahingonkorvausvastuuta on arvioitava sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla. Jaottelulla sopimusperusteiseen ja rikkomusperusteiseen vastuuseen on suuri merkitys vahingonkorvausvastuun syntymisen ja ulottuvuuden kannalta tässä asiassa, koska kanteessa vaadittu puhdas varallisuusvahinko voidaan korvata vahingonkorvauslain nojalla vain, jos siihen on erittäin painavia syitä.
KKO:n mukaan on riidatonta, että kantajat ja Sähköliitto eivät ole neuvotelleet keskenään asian hoitamisesta eikä heidän välillään ole tehty nimenomaista toimeksiantosopimusta. Varallisuusoikeudellinen sopimus tai sidonnaisuus voi kuitenkin syntyä monin eri tavoin. Vahingonkärsijän ja vahingonaiheuttajan välillä voi ilman sopimustakin olla sellainen erityissuhde, jonka vuoksi korvausvastuu oikeuskäytännön tai erityissäännöksen nojalla määräytyy sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Tällaiset erityissuhteet liittyvät tyypillisesti toisen osapuolen asiantuntemukseen tai luottamusasemaan.
Korkein oikeus katsoi, että Sähköliitolla on edunvalvontatehtäviensä ja itsenäisen edustusvaltansa johdosta merkittävä erityisasema suhteessa ammattiyhdistysten jäseninä oleviin työntekijöihin. Työntekijöiden kannalta yhteistoimintamenettelyillä on suuri merkitys, ja työntekijät voivat lähtökohtaisesti luottaa siihen, että heidän oma ammattiyhdistyksensä valvoo heidän etujaan. Sähköliiton asemasta ammattiyhdistyksenä ei kuitenkaan seuraa, että liitolla olisi yleinen velvollisuus puuttua kaikkiin epäiltyihin työehtosopimusrikkomuksiin, vaan se voi valita hoidettavakseen otettavat asiat.
Kantajien odotukset Sähköliiton toiminnasta ovat perustuneet Sähköliiton internetsivuilla alkuvuodesta 2008 julkaistuihin tiedotteisiin. Pian yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen julkaistusta tiedotteesta 17.1.2008 käy ilmi Sähköliiton yleinen tyytymättömyys yhteistoimintaneuvotteluihin ja niiden lopputulokseen. Sen sijaan 14.2.2008 julkaistu tiedote on sisältänyt yksilöivän ja konkreettisen tiedon hallituksen päätöksestä ottaa yhteistoimintaneuvottelujen laillisuus tutkittavaksi ja hoidettavaksi yhteistoiminnassa muiden liittojen kanssa. Tiedotteessa on suoraan tuotu esiin, että liitto varautuu tarvittaessa ajamaan asiaa myös tuomioistuimessa.
KKO katsoi, että hallituksen päätöksellä ja siitä annetulla tiedotteella Sähköliitto on sitoutunut selvittämään, onko yhteistoiminneuvottelut käyty lainmukaisesti, ja ryhtymään tarvittaessa oikeudellisiin toimenpiteisiin. Irtisanotuilla työntekijöillä on saamiensa tietojen perusteella ollut perusteltu aihe luottaa Sähköliiton toimintaan asiassa, jonka hoitaminen kuuluu liiton sääntöjen mukaisiin tehtäviin ja jollaisia ammattiliitot tyypillisesti hoitavat jäsentensä taloudellisten ja oikeudellisten etujen valvomiseksi. Sähköliitolle on siten syntynyt toimintavelvollisuus, joka voidaan rinnastaa asiamiehen velvoitteisiin tämän hoitaessa toisten asioita toimeksiantosopimuksen nojalla. Sähköliiton vastuu määräytyy siten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Jos liiton katsottaisiin jättäneen sitoumuksensa täyttämättä, se voisi vapautua vahingonkorvausvastuusta vain osoittamalla toimineensa huolellisesti.
Hovioikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla asian selvittäminen Sähköliitossa oli jäänyt kesken. Asiaa ei ollut saatettu uudestaan Sähköliiton hallituksen käsiteltäväksi eikä edes Sähköliiton oikeudellisten asiantuntijoiden selvitettäväksi ennen kuin työtuomioistuin on antanut ratkaisunsa samoja yhteistoimintamenettelyjä koskeneista Paperiliitto ry:n kanteista. Luvattua yhteyttä Paperiliitto ry:n kanssa ei ollut pidetty. Sähköpostiviestistä 13.8.2010 käy ilmi, että yhdelle kantajista oli vielä kanneajan umpeutumisen jälkeen ilmoitettu asian selvittämisen olevan kesken.
Tehtävän asianmukainen hoitaminen olisi edellyttänyt, että Sähköliitto ryhtyy aktiivisesti selvittämään käytyjä yhteistoimintaneuvotteluja ja neuvottelujen taustalla olevia konsernin päätöksiä siten, että se voi kanneajan puitteissa tehdä päätöksen kanteen nostamisesta tai sen nostamatta jättämisestä sekä tiedottaa päätöksestään irtisanotuille työntekijöille. Kun Sähköliitto ei ole näin tehnyt, se on rikkonut sitoumuksensa. KKO totesi, ettei Sähköliitto ollut osoittanut toimineensa huolellisesti. Sähköliitto on siten velvollinen korvaamaan kantajille aiheuttamansa taloudellisen vahingon.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa