» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa syyttäjä vaati A:lle ajoneuvoverolain 66 §:n 2 momentin nojalla rangaistusta ajoneuvoverorikkomuksesta. Syytteen mukaan A oli kuljettanut henkilöautoa, josta oli ollut erääntynyttä ajoneuvoveroa suorittamatta. Lisäksi syyttäjä vaati A:lle ajoneuvolain 8 §:n 1 momentin, 66 §:n 4 momentin ja 96 §:n 2 momentin sekä ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen 34 §:n 1 momentin nojalla rangaistusta kahdesta ajoneuvorikkomuksesta. Syytteiden mukaan A oli käyttänyt liikenteessä rekisteröimätöntä pakettiautoa, johon oli ollut kiinnitettynä toisen ajoneuvon rekisterikilvet.
Käräjäoikeus hylkäsi mainitut syytteet ajoneuvoverorikkomuksesta ja kahdesta ajoneuvorikkomuksesta tahallisuuden puuttumisen vuoksi. Käräjäoikeus katsoi, ettei A:lle voitu asettaa kansalaisten tavanomaisesta käyttäytymistavasta poikkeavaa selonottovelvollisuutta kuljettamansa auton rekisterikilpien oikeellisuudesta, koska A ei ollut auton omistaja tai haltija.
Asia eteni hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi puolestaan, että A oli ollut ajoneuvon kuljettajana ajoneuvoverolain 66 §:n 2 momentin nojalla vastuussa ajoneuvon ajoneuvoveron maksamattomuudesta. Hovioikeus tuomitsi A:n ajoneuvoverolain 66 §:n 2 momentin, ajoneuvolain 96 §:n 2 momentin 3 ja 9 kohtien, 8 §:n 1 momentin ja 66 §:n 4 momentin sekä ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen 34 §:n 3 momentin nojalla ajoneuvoverorikkomuksesta ja kahdesta ajoneuvorikkomuksesta.
Asia eteni korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus lausui mm. että ajoneuvoverolain 66 §:n 2 momentin 1 virkkeen mukaan se, joka kuljettaa ajoneuvoa, josta on erääntynyttä ajoneuvoveroa suorittamatta, on tuomittava ajoneuvoverorikkomuksesta sakkoon.
Korkein oikeus tarkasteli tapausta siten, että jos autossa on asianmukaisilta näyttävät rekisterikilvet, tilapäinen kuljettaja voi yleensä luottaa siihen, että auto on rekisteröity ja että kilvet kuuluvat autoon. Lisäksi korkein oikeus lausui, että riski siitä, että auto ei olisikaan rekisteröity tai että kilvet eivät kuuluisi autoon, on yleensä niin vähäinen, ettei kuljettajan, joka ei ennen ajoon ryhtymistään tarkista mainittuja seikkoja, ole perusteltua katsoa syyllistyvän rangaistavaan huolimattomuuteen. Huolellisuusvelvollisuutta arvioidaan kuitenkin olosuhteiden mukaan. Korkein oikeus hylkäsi syytteet ajoneuvoverorikkomuksesta ja kahdesta ajoneuvorikkomuksesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa