Minilex - Lakipuhelin

Öljynpäästömaksu - KKO:2014:37

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Merenkulun ympäristönsuojelulaki
    Öljypäästömaksu
    Merioikeus
    Oikeudenkäynti merijutussa
    Oikeudenkäyntimenettely

Tapauksessa rajanvartiolaitos oli määrännyt aluksen omistajalle öljynpäästömaksun. Kysymys oli siitä, oliko omistaja osoittanut asemastaan laivanisännän maksuvelvolliseksi merenkulun ympäristönsuojelusta annetun lain tarkoitetulla tavalla, jolloin maksua ei olisi saanut määrätä omistajalle.

Öljynpäästömaksu määrätään, jollei päästöä ole pidettävä määrältään ja vaikutuksiltaan vähäisenä. Kauttakulussa olevalta ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdystä päästökiellon rikkomisesta määrätään öljynpäästömaksu kuitenkin vain, jos päästöstä aiheutuu Suomen rantaviivalle tai siihen liittyville eduille taikka Suomen aluemeren tai talousvyöhykkeen luonnonvaroille huomattavaa vahinkoa tai sen vaaraa. Öljynpäästömaksu määrätään luonnolliselle tai oikeushenkilölle, joka rikkomuksen tapahtumahetkellä on aluksen omistaja tai laivanisäntä. Öljynpäästömaksua ei voida määrätä aluksen omistajalle, jos tämä osoittaa laivanisännän, joka on käyttänyt alusta omistajan asemasta.

Rajavartiolaitos oli määrännyt omistajalle öljynpäästömaksun laivaisännän sijasta. Asiasta valitettiin Helsingin käräjäoikeuteen merioikeutena. Aluksen omistaja ja laivaisäntä valittivat yhteisesti ja vaativat päätöksen kumoamista. Yhtiöt lausuivat, että öljypäästön lähdettä ei ollut luotettavasti selvitetty. Merioikeuden tuomiossa oli todettu, että päästöä oli tullut aluksesta ja se aiheutti huomattavaa vahingon vaaraa. Siten maksu oli voitu määrätä Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuneesta öljypäästöstä, vaikka kyseessä oli kauttakulku.

Omistaja valitti edelleen hovioikeuteen vaatien päätöksen kumoamista. Valituksen perusteina oli, että öljypäästömaksu oli kohdistettu väärälle henkilölle ja oikea maksuvelvollinen olisi ollut laivaisäntä. Prekluusiolla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen edellytysten vallitessa asianosainen menettää oikeutensa esittää uusia seikkoja ja todisteita tietyssä menettelyn vaiheessa. Hovioikeus totesi, että asia sisälsi rikosoikeudellisia piirteitä ja tapausta koskeva laki oli soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäynnistä rikosasiassa säädetään. Näin ollen prekluusio ei koskenut asiaa ja osapuolilla oli oikeus esittää uusi väite ja vedota uuteen aineistoon vielä hovioikeudessa. Lopulta hovioikeus vapautti omistajan öljynpäästömaksusta.

Rajavaltiolaitos vaati korkeimmalta oikeudelta, että hovioikeuden päätös kumotaan pääasian osalta sekä käsittelyratkaisun osalta siltä osin, kuin hovioikeus oli ottanut käsiteltäväkseen omistajan uuden väitteen ja asia jätettäisiin merioikeuden varaan. Toissijaisesti rajavartiolaitos vaati, että hovioikeuden päätös poistetaan ja asia palautetaan hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Korkein oikeus päätyi kumoamaan hovioikeuden päätöksen ja palauttamaan sen hovioikeuteen. Korkein oikeus perusteli päätöstään laivaisännän osoittamisen ajankohdalla ja totesi, että omistajalla olisi ollut tähän jo mahdollisuus viranomaisvaiheessa eikä perusteltua ole se, että aluksen omistaja voisi välttää vastuunsa öljynpäästömaksusta siirtämällä sen laivaisännälleen vasta asiaa koskevassa muutoksenhakuvaiheessa.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa