Minilex - Lakipuhelin

Vahingonkorvausvastuu avoimessa yhtiössä


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Melkeinpä olennaisimpia seikkoja, joita jokaisen, joka suunnittelee ryhtymistä avoimen yhtiön yhtiömieheksi tulisi huomioida, on vahingonkorvausvastuu. Toinen tärkeä mieleen painettava seikka on toki henkilökohtainen vastuu yhtiön velvoitteista, kuten veloista. On tähdennettävä, että vahingonkorvausvastuu avoimessa yhtiössä on kuitenkin eri asia kuin vastuu yhtiön velasta tai sitoumuksesta. Vahingonkorvausvastuu nimittäin ulottuu kaikkiin yhtiön toimijoihin, ei pelkästään yhtiömiehiin, vaan yhtä lailla mahdolliseen toimitusjohtajaan. Tämä on loogista, sillä myös muut kuin yhtiömiehet voivat tehdä sitoumuksia tai sitoutua velvoitteisiin yhtiön nimissä.

Vahingonkorvausvastuu tulee kyseeseen tilanteessa, jossa yhtiön oma toimija on toiminnallaan aiheuttanut yhtiölle vahinkoa. Eli toisin sanoen esimerkiksi tilanne, jossa toimitusjohtaja laiminlöisi olennaisesti velvoitteensa ja tästä aiheutuisi yhtiölle taloudellista vahinkoa. Toisaalta vastaava vahingonkorvausvastuu syntyisi, jos yhtiömies vaikkapa sitoutuisi yhtiön nimissä sopimukseen, joka ei edes kuuluisi yhtiön toimialaan ja aiheuttaisi yhtiölle vahingonkorvausvastuun. On huomattava, että vahingon tulee olla aiheutettu joko tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Huolellinen ja asianmukainen toiminta ei synnytä korvausvelvollisuutta, vaikka se heikentäisi yhtiön tulosta.

Vahingonkorvausvelvollisuutta suhteessa yhtiöön ei yhtiömiehelle tai toimielimelle synny, mikäli yhtiömiehet ovat yhteisesti hyväksyneet toimen, joka aiheutti vahingon. Tällöin olisikin kohtuutonta ottaa yksi yhtiömiehistä syntipukiksi, vaikka kaikki olisivat olleet toimessa mukana. Hyväksymällä toimen, sitoutuu yhtiömies osaltaan myös vastaamaan siitä aiheutuvista seurauksista. Vahingonkorvauksen määrää on kuitenkin mahdollista sovitella.

Sovittelusta ja korvausvastuun jakautumisesta useamman vahingonaiheuttajan kesken säädetään erikseen vahingonkorvauslaissa. Lain mukaan vahingonkorvauskanne yhtiömiestä tai toimitusjohtajaa vastaan tämän toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttaman vahingon korvaamisesta on nostettava vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai toimenpide suoritettiin. Vahingonkorvauskanne voidaan nostaa myöhemminkin, jos yhtiömiehelle ei tilinpäätöksen laatimiselle säädetyssä ajassa ole annettu oikeita ja riittäviä tietoja vahingonkorvauskanteen kohteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä. Kanneoikeus vanhenee kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä tilikaudesta, jonka aikana päätös tai toimenpide on tehty.

Käytännössä vahingonkorvausvelvollisuuteen johtaneen toimen hyväksyneet yhtiömiehet katsotaan olevan yhteisvastuussa vahingonkorvauksesta. Joissain tilanteissa vastuuta voidaan sovitella. Näin voidaan tehdä esimerkiksi, jos vahingonkärsijä on myötävaikuttanut vahingon syntymiseen tai muuten korvausvelvollisuus on kohtuuton suhteessa vahingonaiheuttajan virheelliseen toimintaan. Näihin perusteisiin tulee kuitenkin vedota tuomioistuimessa, eikä vahingonkorvauksen kohtuullistaminen tapahdu automaattisesti. Olennaisinta on kuitenkin olla tietoinen niin yhtiömiehen kuin muunkin yhtiön toimielimen ominaisuudessa siitä, että huolimaton toiminta yhtiön nimissä voi johtaa henkilökohtaiseen vastuuseen. Mikäli aiheesta jää kysymyksiä, voi esimerkiksi soitto lakipuhelimeen auttaa täsmentämään korvausvastuun alaa.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa