Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja väärentäminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Väärentäminen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Väärennyskriminalisoinneilla suojataan todistuskappaleiden julkista luotettavuutta. Todistuskappaleisiin on voitava oikeus- ja liike-elämässä luottaa. Kriminalisoinneilla suojataan myös yksityisten henkilöiden intressejä, kuten henkilön oikeutta omaan nimeensä. Väärennyksen kriminalisoivilla rikoslain säännöksillä on suuri merkitys esimerkiksi oikeudenkäynneissä. Oikeudenkäynnissä voidaan joutua näyttämään toteen sellaisia tosiseikkoja, joista asianosaisten oikeusasema on riippuvainen. Esimerkkinä voi mainita kauppakirjan osoittama omistusoikeus henkilöautoon.

Tekninen kehitys on tuottanut uusia mahdollisuuksia väärentämiseen. Väärennökset ovat entistä taitavammin tehtyjä ja erehdyttävämmän näköisiä.

Väärennyksestä tuomitaan se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena. Myös väärennyksen yritys on rangaistava.

Väärennyksen kohde

Väärennyksen kohteena on asiakirja tai muu todistuskappale. Asiakirjalla tarkoitetaan yksityistä ja yleistä asiakirjaa. Käytännössä mikä tahansa asiakirja voi tulla kyseeseen väärennysrikoksen kohteena, mikäli sillä voi olla merkitystä todistuskappaleena. Esimerkkeinä voidaan mainita lääkärintodistus ja yksityinen kirje.

Muulla todisteella tarkoitetaan asiakirjan näköisjäljennöstä, merkkiä, leimaa, rekisterikilpeä sekä tallenteita, mikäli sillä tai niillä voi olla arvoa todisteena. Asiakirjan näköisjäljennös voi olla esimerkiksi valokopio asiakirjasta. Todistusleimat ja -merkit voivat sisältää tietoa asiakirjan todistusarvosta. Esimerkkinä voisi mainita lääkärikeskuksen leiman lääkärintodistuksessa. Jos merkkiä, leimaa tai rekisterikilpeä voidaan käyttää oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena, ne kuuluvat väärennössuojan piiriin. Samoin erilaiset tallenteet, joita voivat olla esimerkiksi ajopiirturit sekä ääni- ja kuvatallenteet valvontakamerasta. Oikeuskäytännössä myös taiteilijan signeeraus on katsottu sellaiseksi merkiksi, joka voi olla väärennyksen kohteena.

Todistuskappale on väärä, kun se antaa valheellisen kuvan omasta oikeaperäisyydestään. Todistuskappaleen ei siten tarvitse olla sisällöltään valheellinen, vaikka näin varmasti yleensä onkin. Oikeuskäytännössä on katsottu, että täsmälleen samanlainen viranomaisen asiakirjan kanssa oleva kopio oli asiakirjana väärä, kun se ei ollut viranomaisen oikeaksi todistama. Laki edellytti joko alkuperäisen asiakirjan tai viranomaisen oikeaksi todistaman kopion esittämistä. Todistuskappale on väärä myös silloin, kun se on omiaan antamaan erehdyttävän kuvan antajansa henkilöllisyydestä.

Todistuskappale on väärennetty, jos aitoa todistuskappaletta on jälkeenpäin muunneltu. Jos alaikäinen henkilö pyrkii esimerkiksi ravintolaan esittämällä täysi-ikäisen isoveljensä henkilöllisyystodistuksen, ei kyseessä ole väärennös, ellei henkilötodistusta ole mitenkään muutettu. Kyse voi tosin olla väärän henkilötiedon antamisesta viranomaiselle. Jos henkilö on kuitenkin valmistanut itselleen väärän henkilöllisyystodistuksen, kyse on väärennösrikoksesta.

Tekotavat

Väärennysrikoksen tekotapoja ovat valmistaminen, väärentäminen ja käyttäminen. Valmistaminen tarkoittaa väärennysrikoksissa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen väärentämistä. Väärennysrikos on täyttynyt, kun asiakirja tai muu todistuskappale on syntynyt ja sitä voitaisiin käyttää todistelutarkoituksessa.

Väärentämisessä saadaan aikaan jotakin, joka on väärää eikä vastaa totuutta. Väärentäminen kohdistuu ennestään olemassa olevaan asiakirjaan tai muuhun todistuskappaleeseen, jota muutetaan. Vähäinenkin muutos voi tehdä asiakirjan tai todistuskappaleen väärennökseksi. Harmittomat väärennökset ovat kuitenkin rankaisemattomia. Harmiton väärennös on esimerkiksi teinipojan kavereidensa huijaamiseksi valmistama tutkintotodistus lääketieteellisen koulutuksen suorittamisesta.

Väärennysrikos voi perustua myös todistuskappaleen käyttöön. Edellytyksenä on, että todistuskappaletta käytetään nimenomaan harhauttavana todisteena. Tekijän tulee pyrkiä erehdyttämään toista jonkin todistuskappaleesta ilmenevän oikeudellisesti merkityksellisen seikan suhteen, siten, että toinen saattaisi harhautua tekemään jotain tai jättämään jotain tekemättä. Väärennysrikoksesta on kyse, vaikka erehtymistä ei tapahtuisikaan. Jos toisella on tekijän näkökulmasta edes mahdollisuus luulla todistuskappaletta oikeaksi, on kyse rangaistavasta väärennöksestä. Vaikka kyse olisi varsin vähämerkityksellisestä seikasta, kyse voi olla väärennöksestä.

Rangaistusseuraamus

Väärennöksestä rangaistaan ainoastaan tahallisena tekona. Väärennöksestä voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kaksi vuotta, ja se voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Jos väärennöksellä on aiheutettu vahinkoa, voidaan tekijä tuomita myös vahingonkorvausvelvolliseksi.

Vinkit

- Väärennösrikokseen syyllistyminen edellyttää tahallisuutta. Tahallisuus ei täyty, jos todistuskappaleen esittäjä ei tiedä sen olevan väärennetty

- Väärennösrikoksia koskevilla kriminalisoinneilla suojataan julkisia ja yksityisiä intressejä, esimerkiksi oikeudenkäyntien luotettavuutta

Varoitukset

- Jos väärennösrikoksella tavoitellaan taloudellista hyötyä, kyse voi olla petosrikoksesta

 

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa