Minilex - Lakipuhelin

Perintöverotus lesken jälkeen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lesken jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa verotetaan lesken perillisillä ja mahdollisilla testamentinsaajilla se omaisuus, johon lesken kuoleman johdosta heille kuuluu. Kun kyse on perintöverotuksesta lesken jälkeen eikä vainajan ja lesken välistä ositusta ole toimitettu loppuun ennen lesken kuolemaa, tulee verotettavan perintöosuuden määrittämiseksi selvittää myös avioliittolain vaikutus siihen, millaiset perintöoikeudet vainajan perillisille syntyy. Lesken jälkeistä perintöverotusta varten pitää selvittää, mihin ensin kuolleen puolison kuolinpesän omaisuuteen leskellä on avio-oikeus ja päinvastoin.

Perukirjaan tulee merkitä lesken ja ensin kuolleen puolison kuolinpesän avio-oikeuden alainen omaisuus ja velat lesken kuolinhetken arvoon. Näiden summasta muodostuu avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö lesken kuolinhetkellä. Siitä puolet verotetaan lesken perillisillä ja toinen puolikas kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille. Ensin kuolleen puolison kuuluva puolikas voidaan katsoa jo perityksi omaisuudeksi, joka on jo verotettu.

Verotuksessa tehtävä laskennallinen ositus perustuu aina puolittamisperiaatteeseen, ellei avioehtoa ole tehty puolisoiden kesken tai leski on ilmoittanut, ettei hän luovuta tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille.

Jos leskellä on esimerkiksi ollut sellaista omaisuutta, johon ensin kuolleen puolison kuolinpesällä ei ole ollut avio-oikeutta, tämä omaisuus verotetaan ainoastaan lesken perillisillä muun avio-oikeuden alaisen omaisuuden puolikkaan ohella. Lesken mahdollisessa osituksessa saama omaisuus on myös avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta, joka verotetaan pelkästään lesken perillisillä. Lesken avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta ei ole siis mukana laskennallisessa osituslaskelmassa.

Silloin kun leski on vedonnut tasinkoetuoikeuteensa, ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen ei ole verotettu puolta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, vaan koko lesken omaisuus tulee verotettavaksi hänen kuolemansa jälkeen. Jos ositusta ei ole toimitettu loppuun tällaisissa tapauksissa, lesken kuoleman johdosta syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällöin tasinko-osa verotetaan erikseen uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja loput verotetaan lesken perillisillä.

Mikäli leski on perinyt ensin kuolleen puolison omaisuutta testamentilla, ensin kuolleen puolison perillisillä on oikeus vaatia lakiosaansa. Jos lakiosat on vaadittu, tulee perintöverotuksen toimittamista varten selvittää, onko nämä lakiosat suoritettu. Lesken testamentilla saamaan omaisuuteen voi liittyä toissijaismääräys, jonka mukaan omaisuus on menevä jollekin muulle lesken kuoleman jälkeen. Tämä omaisuus verotetaan toissijaissaajilla ensin kuolleen puolison antamana perintönä lesken kuoleman jälkeen. Leski on myös voinut periä ensin kuolleen puolison, mikäli jälkimmäisenä ei ole ollut rintaperillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia. Tällaisessa tilanteessa lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset perivät ensiksi kuolleen omaisuuden. Yleensä lesken omaisuus jaetaan puoliksi ensin kuolleen puolison toissijaisperillisten ja lesken perillisten kesken, jolloin verotus toimitetaan näiden jakosuhteiden mukaisesti. Jos puolisoilla sitä vastoin on ollut avioehto, määrää tämä avioehto omaisuuden jakautumisen lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken.

Mikäli haluat saada lisätietoa perintöverotuksesta tai haluat harjoittaa verosuunnittelua, voit ottaa yhteyttä lakimiehiimme, jotka ovat apunasi.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa