Hallintoriita on oikeusriita, joka kohdistuu julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen. Varsinaisten hallintoriitojen lisäksi hallinto-oikeudet käsittelevät hallintoriitamenettelyssä myös muita, erikseen määrättyjä julkisoikeudellisia oikeusriitoja. Huomattavaa kuitenkin on, että hallintoriita on vasta toissijainen keino hakea oikeuden toteutumista. Oikeusriita on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan mahdollisuuksien mukaan oikaisuvaatimuksella tai valittamalla.

Hallintoriita pähkinänkuoressa

Hallintoriita voi kohdistua vain julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen. Julkisoikeudellisella oikeussuhteella tarkoitetaan suhdetta, jonka toisena tai molempina osapuolina on julkisyhteisö. Esimerkiksi Matti Meikäläisen ja Verohallinnon välinen suhde on julkisoikeudellinen, samoin kuten kahden kunnan, vaikkapa Espoon ja Helsingin, välinen oikeussuhde (kaksi julkisyhteisöä). Hallintoriita on siis riita kahden osapuolen välillä, joista ainakin toinen on julkisyhteisö.

Koska hallintoriita kohdistuu julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen, voidaan hallintoriitamenettelyllä käsitellä vain julkisoikeudellisia oikeuksia, etuja tai velvollisuuksia koskevat riidat. Joskus viranomainen on osapuolena myös yksityisoikeudellisessa oikeussuhteessa, esimerkiksi työsopimuksen sopimussuhteessa. Tällöin asiaa ei voida ratkaista hallintoriidalla, koska asia ei koske julkisoikeudellista oikeutta, etua tai velvollisuutta. Sairaanhoitaja Erkki Esimerkin työsuhde ei ole julkisoikeudellinen, vaikka Erkin työnantajana olisikin sairaanhoitopiirin keskussairaala. Hallintoriita koskee siis aina jotakin julkisoikeudellista kiistaa tai epäselvyyttä.

Lisäksi hallintoriitamenettelyssä käsitellään oikeusriidat, jotka koskevat julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta, hallintosopimusta taikka muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta johtuvaa etua, oikeutta tai velvollisuutta.

Olennaista hallintoriitaa koskien on ymmärtää, että se on toissijainen suhteessa valittamiseen. Jos oikeusriita voidaan ratkaista valitusteitse, sitä ei voida ratkaista hallintoriidalla. Tämä koskee niin ”tavallista” valitusta kuin myös asioita, jotka voidaan ratkaista hallintopäätöksellä tai perustevalituksella. Huomionarvoista on, että laki ei salli myöskään sellaisen asian käsittelyä hallintoriitana, joka olisi voitu ratkaista valitusteitse. Umpeutunut määräaika asianmukaisesti annetusta päätöksestä ei siis ole syy hallintoriidan aloittamiselle.

Hallintoriita voi kuitenkin tulla kyseeseen, jos viranomaisen toimintaa tai laiminlyöntiä ei ole mahdollista saattaa hallintotuomioistuimeen valittamalla. Tämä tarkoittaa sitä, että jos viranomainen laiminlyö velvollisuutensa tehdä hallintopäätös, asiasta voidaan nostaa hallintoriita. Tämä johtuu siitä, ettei päätöksestä, joka on jätetty tekemättä, voi valittaa. Valittaminen nimittäin edellyttää aina perusteekseen hallintopäätöstä.

Milloin hallintoriita tulee kyseeseen?

Hallintoriita voi tulla kyseeseen:

1. julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevassa kiistassa
2. julkisoikeudellista korvausta, hyvitystä tai palautusta koskevassa kiistassa
3. koskien muuta kuin ylempänä kohdissa a-b tarkoitettua julkisoikeudellista etua, oikeutta tai velvollisuutta
4. viranomaisen passiivisuuden seurauksena
5. hallintosopimusta koskevissa riidoissa
6. viranomaisten välisissä riidoissa
7. perustuen erityissäännökseen.

Hallintoriidan kohteena voivat olla vain tällaiset hallintoriitakelpoiset asiat. 

Suhteellisen yleisiä hallintoriitojen aiheuttajia ovat a-kohdassa tarkoitetut kiistat, jotka liittyvät julkisoikeudelliseen maksuvelvollisuuteen. Tällaisia ovat esimerkiksi kuntien väliset terveydenhoitoa tai sosiaalihuoltoa koskevat taloudelliset riidat. Riidanaiheena on tällöin usein maksuvelvollisuuden jakautuminen kuntien välillä. Myös tilanteet, joissa viranomaisella ei ole lainmukaista toimivaltaa ratkaista asiaa hallintopäätöksellä, voidaan ratkaista hallintoriidalla. Tällainen tilanne voisi olla vaikkapa viranomaisen periessä takaisin myöntämäänsä avustusta tai tukea. Jos viranomaisella kuitenkin on toimivalta ratkaista asia täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä, on asiasta tehtävä tällainen päätös. Tähän päätökseen voi sitten hakea muutosta valittamalla. Huomionarvoista on kuitenkin se, että esimerkiksi verot ja muut julkiset maksut ovat yleensä perustevalituksen alaisia, jolloin niitä ei voida ratkaista hallintoriidalla.

Erilaiset korvaukset, hyvitykset ja perusteettoman edun palautukset ratkaistaan myös hallintoriitamenettelyssä silloin, kun niiden perusta on julkisoikeudellinen. Vahingonkorvausriidat ratkaistaan kuitenkin pääsääntöisesti yleisissä tuomioistuimissa (ensivaiheessa käräjäoikeuksissa). Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa julkisyhteisön korvausvastuu perustuu EU-oikeuden vastaiseen toimintaan tai EU-oikeudellisten velvoitteiden laiminlyöntiin, jolloin asia käsitellään hallintoriitamenettelyssä hallintotuomioistuimessa.

Viranomaisella on velvollisuus tehdä laissa säädetty päätös tai ryhtyä muuhun laissa säädettyyn toimeen. Tämän velvollisuuden rikkominen on viranomaisen passiivisuutta. Mikäli viranomainen on rikkonut tämän velvollisuutensa eikä ole tehnyt hallintopäätöstä, ei asiasta voi valittaa. Valittaminen edellyttää aina tehtyä hallintopäätöstä. Näin ollen viranomaisen passiivisuuteen kohdistuva vaatimus voidaan käsitellä hallintoriitana. 

Myös hallintosopimusta koskevat riidat käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Tällaisten sopimusten sisältönä on usein esimerkiksi julkisten palvelujen toteuttaminen, kuten kuntien ostopalvelusopimukset, joilla ne toteuttavat lakisääteisiä tehtäviään. Riidan kohteena voi olla esimerkiksi sopimuksen tulkinta tai sen soveltamisala.

Viranomaisten väliset riidat käsitellään hallintoriitamenettelynä vain, jos asiaan ei voida hakea muutosta valittamalla. 

Lisäksi on olemassa useita erityissäännöksiä hallintoriitamenettelyn käytöstä. Näitä ovat esimerkiksi kuntien yhteistoiminnasta aiheutuvat erimielisyydet (kuntalaki) sekä sosiaalihuoltolain edunpalautus-, korvaus- ja takaisinperintäasiat, samoin kuin virkamieslainsäädännön korvausasiat.

Menettely hallintoriita-asioissa

Hallintoriita pannaan vireille hakemuksella, joka toimitetaan hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeudet ovat alueellisia. Toimivaltainen hallintotuomioistuin on se, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen kohteena olevalla henkilöllä tai julkisyhteisöllä on kotipaikka. Hallintoriidat käsitellään yleensä kirjallisesti, mutta tarpeen tai yksityisen asianosaisen sitä vaatiessa myös suullinen käsittely on mahdollinen. Hallintoriidoissa asian ensisijainen selvitysvastuu on asianosaisilla. Tämä tarkoittaa sitä, että asianosaisten on lähtökohtaisesti itse esitettävä tarpeelliset perustelut vaatimustensa tueksi. 

Hallintoriitahakemukseen on sisällytettävä seuraavat seikat:

1. vaatimus, jota asia koskee, sekä tämän vaatimuksen perustelut

2. vaatimuksen kohde
3. asiakirjaliitteet, joihin hallintoriidan hakija vetoaa näiden edellä mainittujen vaatimustensa tueksi

Hallintoriitaa koskevassa hakemuksessa tulee näin ollen esittää vaatimukset, joidenka vuoksi hakemus on pantu vireille. Nämä vaatimukset voivat olla hyvinkin erilaisia sisällöltään, ja voivat koskea esimerkiksi maksuvelvollisuutta tai oikeussuhteen muuttamista. Nämä ovatkin usein sisällöllisesti lähellä yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävän riita-asian vaatimuksia.

Hallinto-oikeus päättää viran puolesta sen, käsitelläänkö asia valituksena vai hallintoriitana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli asiaa ei voida ratkaista muutoksenhakumenettelyssä, tutkii hallinto-oikeus asian hallintoriitana. Hallintoriitahakemus on tehtävä viiden vuoden kuluessa siitä, kun asiassa ilmeni riitaa.

Oikeus vireillepanoon hallintoriita-asiassa on niillä, jotka ovat osapuolina riidan aiheena olevassa oikeussuhteessa. Lisäksi myös kolmas, jonka oikeuksiin tai velvollisuuksiin asia välittömästi vaikuttaa, voi olla oikeutettu hallintoriidan vireillepanoon.

Päätös hallintoriita-asiassa

Kun hallinto-oikeus on käsitellyt asian, se antaa ratkaisun hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätöksen lopputulokseen vaikuttaa siis olennaisesti hallintoriitahakemuksessa esitetyt vaatimukset ja niiden perustelut. Näin ollen vaatimusten seikkaperäinen perustelu sekä harkinta ovat ensiarvoisen tärkeitä hakemusta valmisteltaessa. 

Hallinto-oikeus voi myös tehdä tutkimattajättämispäätöksen, eli tehdä päätöksen jättää hakemus tutkimatta. Tämä johtuu useimmiten siitä, että jokin oikeudenkäynnin edellytyksistä uupuu. Näitä ovat esimerkiksi se, ettei asia kuuluu hallinto-oikeuden toimivaltaan ja hakijan vireillepano-oikeuden puute. 

Olennainen ero valituksen ja hallintoriidan välillä on hakemuksen vireilläolon oikeusvaikutukset. Kun hallinto-oikeus tutkii valitusta, ei päätös ole vielä lainvoimainen eikä sitä silloin voida panna täytäntöön ennen kuin valitukseen on annettu ratkaisu. Hallintoriita ei puolestaan sellaisenaan estä tai keskeytä riidan kohteena olevaa toimintaa. Hallinto-oikeus on kuitenkin toimivaltainen antamaan väliaikaista oikeussuojaa hallintoriidan käsittelyn ajan, esimerkiksi kieltämällä päätöksen täytäntöönpanon. 

Hallintoriita-asiassa annettuun päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen. Edellytyksenä tälle kuitenkin on, että korkein hallinto-oikeus myöntää asialle valitusluvan. Asian jatkokäsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei enää kuitenkaan ole hallintoriitamenettelyä, vaan valittamista. Näin ollen siihen sovelletaan valittamista koskevia sääntöjä ja lakipykäliä. Lähtökohtaisesti valitusoikeus on vain asianosaisilla (hallintoriidan osapuolet) sekä viranomaisella yleisen edun vuoksi.

Yhteenveto

• Hallintoriita on riita, joka voi kohdistua vain julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen, eli suhteeseen, jonka toisena tai molempina osapuolina on julkisyhteisö. Esimerkiksi Matti Meikäläisen ja Verohallinnon suhde olisi julkisoikeudellinen, kuten Espoon ja Helsingin kuntien suhde.
• Hallintoriitamenettelyllä käsitellään vain julkisoikeudellisia oikeuksia, etuja tai velvollisuuksia koskevia riitoja. Sillä käsitellään myös oikeusriidat, jotka koskevat julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta, hallintosopimusta taikka muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta johtuvaa etua, oikeutta tai muuta velvollisuutta.
• Hallintoriita on toissijainen suhteessa valittamiseen; jos oikeusriita voidaan ratkaista valittamalla, sitä ei voida ratkaista hallintoriidalla. Laki ei myöskään salli sellaisen asian käsittelyä hallintoriitana, joka olisi voitu ratkaista valitusteitse.
• Hallintoriita pannaan vireille hakemuksella, joka toimitetaan hallinto-oikeudelle. Hakemus toimitetaan kirjallisesti, mutta erityistapauksissa suullinen käsittely on mahdollinen.
• Hallintoriitahakemukseen tulee sisällyttää vaatimus, jota asia koskee sekä tämän vaatimuksen perustelut, vaatimuksen kohde sekä asiakirjaliitteet, joihin hallintoriidan hakija vetoaa näiden edellä mainittujen vaatimustensa tueksi.
• Hallintoriita voi mm. tulla kyseeseen julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevassa kiistassa, korvausta, hyvitystä, tai palautusta koskevassa kiistassa tai viranomaisen passiivisuuden seurauksena. Tarkemman listan löydät ylempää artikkelista.
• Tilanteet, joissa julkisyhteisön korvausvastuu perustuu EU-oikeuden vastaiseen toimintaan tai EU-oikeudellisten velvoitteiden laiminlyöntiin, asia käsitellään hallintoriitamenettelyssä hallintotuomioistuimessa.
• Viranomaisella on velvollisuus tehdä laissa säädetty päätös tai ryhtyä muihin laissa säädettyihin toimiin; jos viranomainen rikkoo tätä velvollisuutta, se lasketaan viranomaisen passiivisuudeksi.
• Hallintoriitamenettelyihin on useita erityissäännöksiä, jotka koskevat esimerkiksi kuntien yhteistoiminnasta aiheutuvia erimielisyyksiä tai sosiaalihuoltolain edunpalautus-, korvaus- tai takaisinperintäasioita.
• Hallinto-oikeuden käsitellessä asian, se antaa ratkaisun hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Hallinto-oikeus voi myös tehdä tutkimattajättämispäätöksen, esimerkiksi jos oikeudenkäynnin edellytyksiä puuttuu.
• Valituksen ja hallintoriidan olennainen ero on hakemuksen vireilläolon oikeusvaikutuksen; hallinto-oikeuden tutkiessa valitusta, päätös ei ole vielä lainvoimainen eikä sitä panna täytäntöön ennen ratkaisua; hallintoriita ei puolestaan estä tai keskeytä riidan kohteena olevaa toimintaa, ilman hallinto-oikeuden väliaikaista oikeussuojaa.
• Hallintoriidan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen; hallinto-oikeuden täytyy kuitenkin myöntää asialle valitusluvan.

Summary in English

• Administrative dispute is a dispute that can only pertain to a public law relationship, meaning a relationship in which one or both parties are public authorities. For example, the relationship between Matti Meikäläinen and the Tax Administration would be a public law relationship, just like the relationship between the municipalities of Espoo and Helsinki.
• The administrative dispute procedure is used to handle disputes concerning only public law rights, interests, or obligations. It also handles legal disputes related to public law payment obligations, administrative contracts, or other benefits, rights, or obligations arising from a public law relationship.
• An administrative dispute is secondary to an appeal; if a legal dispute can be resolved through an appeal, it cannot be resolved through an administrative dispute. The law also does not allow the handling of a matter as an administrative dispute if it could have been resolved through an appeal.
• An administrative dispute is initiated by submitting an application to the administrative court. The application is submitted in writing, but in special cases, oral proceedings are possible.
• The administrative dispute application must include the claim that the matter concerns, the justifications for this claim, the subject of the claim, and the supporting documents on which the applicant relies for their claims mentioned above.
• An administrative dispute may arise, for example, in a dispute concerning a public law payment obligation, compensation, restitution, or refund, or as a result of the authority's inaction. A more detailed list can be found in the article above.
• In situations where the liability of a public authority is based on actions contrary to EU law or the failure to fulfill EU legal obligations, the matter is handled through the administrative dispute procedure in the administrative court.
• An authority has an obligation to make a decision or take other actions prescribed by law. If the authority violates this obligation, it is considered as the authority's inaction.
• There are several special provisions regarding administrative dispute procedures, which apply to disputes arising from, for example, disagreements resulting from inter-municipal cooperation or cases involving repayment, compensation, or recovery under the Social Welfare Act.
• When the administrative court examines a case, it issues a decision on the claims presented in the application. The administrative court can also make a decision to dismiss the case without examination, for example, if the prerequisites for litigation are lacking.
• The essential difference between an appeal and an administrative dispute is the legal effect of the application being pending. While the administrative court is examining an appeal, the decision is not yet legally binding and cannot be enforced before it is resolved. On the other hand, an administrative dispute does not prevent or suspend the activity in dispute without temporary legal protection from the administrative court.
• A decision in an administrative dispute can be appealed to the Supreme Court; however, the administrative court must grant permission to appeal in the matter.

Kysymyksiä ja vastauksia

1.Sain viranomaiselta päätöksen, joka ei miellytä minua. Voinko riitauttaa asian hallintoriidalla?

Et voi. Hallintoriita on vasta toissijainen keino oikeusturvan takaamisena. Ehdoton ensisija on oikaisuvaatimuksen tekemisellä sekä valittamisella, jos oikaisua ei ole asiassa mahdollista vaatia. Valinta oikaisuvaatimuksen ja valituksen välillä ratkeaa sillä, onko asiasta mahdollista tehdä oikaisuvaatimusta. Jos on, tulee sinun ensin tehdä oikaisuvaatimus. Vasta, jos olet tyytymätön vielä oikaisuvaatimukseenkin annettuun päätökseen, voit valittaa asiasta. Hallintoriita tulee kyseeseen julkisoikeudellisissa suhteissa, joissa varsinaista hallintopäätöstä (joka on valituksen ja oikaisuvaatimuksen edellytys) ei ole tehty.

2.Asiani ratkaistiin hallintoriidalla, mutta olen edelleen tyytymätön. Voinko vielä valittaa asiasta jonnekin?

Mikäli olet tyytymätön hallintoriidassa annettuun päätökseen, voit valittaa annetusta lopputuloksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että korkein hallinto-oikeus myöntää sinulle valitusluvan. Huomaathan myös, että hallintoriita-asiassa valitusoikeus on rajattu asianosaisille.

3.Olen tyytymätön sosiaalityöntekijän toimintaan. Minulla ei ole varsinaista päätöstä, johon olen tyytymätön, vaan harmitukseni koskee asian käsittelyä yleisesti. Voinko saada sosiaalityöntekijän vastuuseen hallintoriidan avulla?

Et voi. Mikäli olet tyytymätön sosiaali- ja terveyspalveluissa saamaasi kohteluun, tulee sinun ensisijaisesti tehdä asiasta kantelu. Lue lisää kantelusta täältä (linkki kantelutekstiin).

4.Unohdin valittaa saamastani päätöksestä. Voinko saada oikeuteni toteutetuksi hallintoriidan avulla?

Et voi. Hallintoriitamenettelyssä ei käsitellä asioita, joista voi tai olisi voinut valittaa.

Aiheesta muualla:

• Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (Finlex)