perintöoikeuden rajaus
Perinnnönsaajan puolison avio-oikeuden perittyyn omaisuuteen voi sulkea pois testamentilla. Neuvoni siis on, että laadit testamentin, jossa on tästä määräys. Ota yhteys juristiin. Testamentin laatiminen ei ole kallista.
Markus Pöhö
Tietoa minusta
Yli kymmenen vuoden kokemuksella asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta apua oikeudellisissa ongelmissa. Erityisesti potilasvahinkoihin ja vakuutusoikeudellisiin kysymyksiin liittyvää kokemusta on kertynyt. Rikosasioissa aikaisempi työskentely syyttäjänä ja kokemus asianajajana tuo asiakkaalle merkittävää lisäarvoa. Ilmainen alkuneuvonta.
Osaamisalueet
- Irtain omaisuus
- Oikeudenkäynti
- Perhe- ja perintöoikeus
- Rikosasiat
- Sopimus ja vahingonkorvaus
- Työ- ja virkasuhde
- Vuokra-asiat
- Muut asiat
- Yritykset ja yhteisöt
Vastaukseni (5)
Toisn nimiin otettu velka
Jos et ole ollut tietoinen velan ottamisesta tai antanut velan ottamiseen suostumustasi, niin kysymyksessä on mahdollisesti rikosasia. Kirjallinen reklamaatio velkojalle ja toisaalta tutkintapyyntö poliisille voi olla tarpeellinen toimi. Kehotan sinua ottamaan yhteyttä asianajajaan.
perinnönjako
Perunkirjoituspalkkkio riippuu kuolinpesän laadusta ja osakkaiden määrästä. Yksinkertaisessa pesässä palkkio liikkunee 400-500 euron välillä. Todettakoon, että perinnnönjako on eri asia kuin perukirja. Perukirja on ns. veroilmoitus ja perinnnönjakokirjalla sovitaan omaisuuden jakamisesta. Usein sekä perukirja että perinnönjakokirja tehdään samassa yhteydessä, jos osakkaat ovat yksimielisiä asioista.
Lainan vanhentuminen
Velan yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta eräpäivästä ellei sen jälkeen ole vanhentumista ole katkaistu joko velkojan tai velallisen toimin. Yleisestä vanhentumisajasta on poikkeuksia. Jos velka on todella vanhentunut, niin sitä ei tarvitse maksaa.
Erityisen läheinen henkilö.
Selvitin asiaa vahingonkorvauslain hallituksen esityksestä HE 167/2003.
Esityksen perusteella henkilöpiiriä ei tule sitoa pelkästään muodollisiin tunnusmerkkeihin.
Pykälässä tarkoitetun läheissuhteen täyttyminen edellyttäisi kiinteää ja voimakasta yhteenkuuluvuus- tai riippuvuussuhdetta asianomaisten henkilöiden välillä. Pykälässä mainitaan vahinkoa kärsineen vanhemmat, lapset ja aviopuoliso henkilöinä, joita tavallisesti voitaisiin pitää vahinkoa kärsineelle erityisen läheisinä. Säännöksessä erikseen mainittuihin läheisiin rinnastettava voisi olla ainakin vahinkoa kärsineen kanssa samassa taloudessa elävä avopuoliso tai samaa sukupuolta oleva kumppani, jos parisuhdetta ei ole rekisteröity, isä- tai äitipuoli, puolison lapsi, sijais- tai kasvattivanhempi taikka sijais- tai kasvattilapsi. Näissä tapauksissa lähtökohtana olisi se, että kysymys olisi erityisen läheisestä suhteesta eikä erityistä näyttöä suhteen läheisyydestä yleensä tarvittaisi.
Oletus suhteen erityisestä läheisyydestä voitaisiin kumota näyttämällä toteen seikkoja, joiden perusteella suhdetta ei avio- tai sukulaisuussuhteesta taikka muusta läheisestä siteestä huolimatta voida pitää erityisen läheisenä. Läheisyysolettaman riittäisi yleensä kumoamaan esimerkiksi aviopuolisoiden erillään asuminen välien rikkoutumisen vuoksi tai se, että lapsuudenkodistaan pois muuttanut täysi-ikäinen henkilö ei ole pitänyt tiivistä yhteyttä vanhempaansa.
Yksinomaan sisarus- tai ystävyyssuhde, muu kuin edellä mainittu sukulaisuussuhde taikka muunlainen sosiaalinen yhteenkuuluvuus ei pääsääntöisesti muodostaisi pykälässä tarkoitettua läheissuhdetta. Yksittäistapauksessa myös esimerkiksi sisarusta tai erityisen läheistä ystävää voitaisiin kuitenkin pitää pykälässä tarkoitettuna läheisenä, jos tällaisen henkilön ja henkilövahingon kärsineen suhteen tosiasiallinen luonne osoittaisi riittävän kiinteää ja voimakasta yhteenkuuluvuutta. Suhteen läheisyyttä arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, ovatko asianomaiset henkilöt ennen vahinkotapahtumaa asuneet samassa taloudessa tai pitäneet muutoin tiiviisti yhteyttä tai onko heidän väliseensä suhteeseen liittynyt toisen hoivaamista tai muuta jatkuvaa huolenpitoa toisesta. Arvioinnissa voitaisiin antaa merkitystä myös sille, että kysymys on henkilöstä, jolla ei ole säännöksessä mainittuja lähiomaisia. Esimerkiksi henkilövahingon kärsineen sisarusta tai erityisen läheistä ystävää voitaisiin useinkin pitää pykälässä tarkoitettuna läheisenä, jos henkilövahingon kärsineellä ei ole puolisoa tai muita mainittuja lähiomaisia.
Edellä mainitun perusteella vakuutusyhtiön perustelu korvauksesta kieltäytymiselle on perusteltua selvittää.
Lähetä viesti lakimiehelle