Hei.
Olisin tiedustellut sellaista asiaa kun isältäni jäi autokorjaamo yritys ja olisiko mahdollista jatkaa isäni yritystoimintaa kuolinpesän nimissä ?
Jos esimerkiksi äitini ottaisi yrityksen hallintaansa oman työnsä ohella, miten tämmöinen vaikuttaisi hän eläke ja liitonetuuksiin ?
Olisin tiedustellut sellaista asiaa kun isältäni jäi autokorjaamo yritys ja olisiko mahdollista jatkaa isäni yritystoimintaa kuolinpesän nimissä ?
Jos esimerkiksi äitini ottaisi yrityksen hallintaansa oman työnsä ohella, miten tämmöinen vaikuttaisi hän eläke ja liitonetuuksiin ?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
Minilex Oy
20 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kysyit, voisiko äitisi hallita isän autokorjaamoa kuolinpesän nimissä. Pääsääntönä on, että kuolinpesän osakkaiden tulee, milloin ei ole järjestetty erityistä kuolinpesän yhteishallintoa, yhteisesti hallita pesän omaisuutta. Yksi kuolinpesän osakkaista voidaan myös valtuuttaa kuolinpesän osakkaiden yksimielisellä päätöksellä hoitamaan tiettyä osaa jäämistöstä tai koko jäämistöä omin päin. Esimerkiksi äitisi voitaisiin valtuuttaa hallinnoimaan isävainajasi autokorjaamoa. Vastaus siis on, että kyllä äitisi voi yksinkin hallinnoida isävainajasi autokorjaamoa, kunhan kuolinpesän osakkaat asiasta ovat yksimielisesti sopineet.
Sopimus kuolinpesän yhteishallinnosta tehdään vapaamuotoisesti eli kirjallisesti tai suullisesti. Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on oltava edustettuina sopimuksessa. Mikäli sopimuksessa ei muuta ole sovittu, niin sen katsotaan koskevan kaikkea jäämistön omaisuutta.
Toisena kysymyksenä kysyit, mikä vaikutus autokorjaamon pyörittämisellä olisi äitisi liitonetuuksiin. Mainitsit eläkkeen ja muut liitonetuudet. Ilmeisesti mitä tarkoitat, mitä siitä seuraa, jos äitisi esimerkiksi nostaa palkkaa kuolinpesästä.
Ensinnäkin eläke lasketaan kunkin vuoden työansioista tai työtulosta iän mukaisella karttumisprosentilla huomioiden myös elinaikakerroin. Se, mikä vaikutus jakamattomasta kuolinpesästä saaduilla tuloilla on muun muassa äitisi verotukseen ja eläkkeeseen, määräytyy seuraavasti.
Isäsi kuolinvuoden osalta kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Näin ollen, kuolinpesän osakkuus ei nosta esimerkiksi äitisi palkkatulojen veroprosenttia, eikä kartuta eläkettä, kuolinvuodelta. Myöskään se, jos puolisot olivat tehneet keskinäisen omistus- tai käyttöoikeustestamentin vainajan kaikesta omaisuudesta, ei muuta kuolinvuodelta toimitettavaa verotusta. Vainajan tulot ja menot ilmoitetaan joko veroilmoituksessa tai -ehdotuksessa, jonka joku kuolinpesän osakkaista allekirjoittaa.
Kuolinvuodesta kolme vuotta eteenpäin kuolinpesä on yhä erillinen verovelvollinen. Tällöinkin on siis annettava kuolinpesän oma veroilmoitus. Tällöinkään kuolinpesän osakkaat eivät siis joudu maksamaan veroa eivätkä kartuta eläkettään, vaan verot maksaa kuolinpesä ikään kuin se olisi yksi oma henkilönsä. Jos vainaja esimerkiksi siis kuului kirkkoon, kuolinpesä maksaa kirkollisveroa.
Kuolinpesän toiminimen harjoittamisesta saadut tulot jaetaan pääoma- ja ansiotuloihin sen jälkeen, kun ensin on vähennetty tulonhankintaan kuluneet menot. Ansiotuloista verotetaan progressiivisesti. Sen sijaan pääomatuloista maksetaan pääomatuloveroa, joka on 30 000 euroon asti 30 %. 30 000 euron ylimenevästä osasta pääomatuloveroprosentti on 34 %. Pääomatuloa ovat esimerkiksi vuokratulot.
Kun kuolinpesän osakas saa kuolinpesästä tällöin tuloa, ei tätä tuloa siis enää toistamiseen veroteta. Näin vältetään kaksinkertainen verotus.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että jos äitisi esimerkiksi tekee yksityisottoja kuolinpesän autokorjaamon tililtä, niin se ei kuitenkaan vähennä yrityksen tulosta. Toisin sanoen, kannattaa aina olla valmiudessa maksamaan veroja, kun nostaa rahaa kuolinpesän nimissä olevalta autokorjaamon tililtä. Esimerkiksi ennakkoveron maksuaikataulussa noudatetaan Verohallinnon päätöstä. Ennakkoveroa maksetaan tuloista, joista ei tehdä ennakonpidätystä. Ennakkoveroa peritään siis pääomatuloista ja ansiotuloista. Verohallinto määrää ennakon tulevalle vuodelle yleensä automaattisesti niin, että pohjana käytetään viimeksi päättyneen verotuksen tulotietoja. Jos esimerkiksi kannettavan ennakon määrä on yli 1 700,00 mutta enintään 10 000 euroa, peritään ennakkoa joka toinen kuukausi (helmi-, huhti-, kesäkuu jne). Jos toisaalta maksaa ennakkoveronsa myöhässä, maksettavaksi kertyy myös viivekorkoa, joka on vuonna 2016 suuruudeltaan peräti 7,5 %. Ennakkoverojen suuruus siis lasketaan vähentämällä tuloista ensin hankintamenot. Sitten jaetaan tulos pääoma- ja ansiotuloihin tiettyä laskukaavaa käyttäen. Ennakkoverotus perustuu aiemman vuoden verotietoihin.
Kuitenkin, kun kuolinvuoden jälkeen on kulunut kolme vuotta, niin tilanne jakamattoman kuolinpesän verotuksen suhteen muuttuu. Kuolinpesää ei tällöin enää veroteta erillisenä verovelvollisena, vaan elinkeinoyhtymän verotuksen mukaisesti. Toisin sanoen, elinkeinotoiminnasta saatu tulos jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi. Se, verotetaanko tulos ansio- vai pääomatulona, riippuu yhtiömiehen osuudesta yhtymän edellisen verovuoden nettovarallisuudesta.
Jos kuolinpesä siis tuottaa ansiotuloa, niin se yleensä kannattaa pitää jakamattomana etenkin, jos kuolinpesän osakas itsekin tienaa palkkatyöllä. Kun pesää verotetaan erillään, niin verosäästöä saadaan. Olennaista on havaita kuolinpesän elinkeinotoiminnan rajoittaminen kuolinvuoteen ja siitä eteenpäin kolmeen verovuoteen, jonka jälkeen vaikutuksia alkaa koitua kuolinpesän osakkaiden omaan verotukseen ja siis myös mm. eläkekertymään.
Äitisi kannattanee tiedustella ammattiliiton jäsenneuvonnasta suoraan, mikä konkreettinen, euromääräinen vaikutus kuolinpesästä saatavilla tuloilla saattaisi olla liiton myöntämiin etuuksiin esimerkiksi vuositasolla.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.